CGI:n (TSX: GIB.A) (NYSE: GIB) laajasta työelämän murrosta selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että koronapandemian vauhdittama työn murros on kokonaisuudessaan lisännyt suomalaisten innostusta työn tekemistä kohtaan. Eri työntekijäryhmien väliset eroavuudet ovat kuitenkin aiempaa suuremmat, mikä tekee esihenkilötyöstä entistä vaativampaa. Digitalisaation edetessä työnantajien tulisi investoida riittävästi myös muutosjohtamiseen.
CGI:n toteuttama Työelämän murros -tutkimus osoittaa, että työ innostaa suomalaisia hieman enemmän kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2020. Innostuneimmat työntekijät löytyvät myynti-, johto- ja hallintotehtävien piiristä. Vähäisintä innostus on majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa pandemian arkiset vaikutukset olivat näkyvimmät. Innostuneimpia työstään ovat tutkimuksen mukaan ne, jotka tekevät etätyötä 41–80 prosenttia työajastaan.
”Työn murros näkyy hyvin eri tavoin eri toimialoilla ja eri ammattiryhmien näkökulmasta. Eniten kokevat hyötyneensä ne, jotka ovat pystyneet nivomaan työn ja yksityiselämän entistä paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi”, vahvistaa tutkimuksen teettämisestä vastannut CGI:n HR-konsultointipalvelujen johtaja Heidi Viitanen.
Työntekijöissä kuusi erilaista ryhmää, erojen tunnistaminen auttaa johtamisessa
Työntekijöistä tunnistettiin kuusi erilaista ryhmää, jotka ovat läsnä kaikilla toimialoilla. Ryhmittely ja erilaisten ryhmien ymmärtäminen auttavat johtamaan ja tukemaan ihmisiä työn murroksen keskellä.
Työntekijäryhmien erot näkyvät selvästi muun muassa suhtautumisessa muutoksiin: osa suhtautuu jatkuvaan muutokseen avoimesti ja hyväksyen – jopa innostuen – toisia se kuormittaa ja ahdistaa.
”Vastauksista ilmenee, että yleisesti ottaen koronapandemia on vaikuttanut ihmisten muutosten sietokykyyn myönteisesti, ja periaatteellinen muutosvastarinta on vähentynyt. Erot ovat kuitenkin selkeitä eri ryhmien kesken”, kertoo Viitanen.
Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten muutosten sietokykyyn myönteisesti, ja periaatteellinen muutosvastarinta on vähentynyt.
Kokemusvuodet voivat myös lisätä kykyä sietää muutosta, mutta nuorissakin on niitä, jotka kokevat muutosvauhdin liian kovaksi: joka viides 20–24-vuotias myöntää, että työelämän muutosten tahdissa on vaikea pysyä mukana.
Viitasen mukaan työelämän diversiteettikysymykset näkyvät vastauksissa yhä vahvemmin. Se tekee johtamisesta aiempaa haastavampaa ja asettaa esihenkilöille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Siksi Viitanen korostaa myös esihenkilöistä huolehtimisen tärkeyttä. He toimivat monella tapaa murroksen keskiössä.
”Esihenkilöiden osaamiseen ja jaksamiseen on entistä tärkeämpää panostaa, koska lähijohtamisella on suuri merkitys koko yrityksen menestyksen luomisessa. Yleistynyt hybridityöskentely tuo uusia haasteita myös työn tehokkuudesta huolehtimiseen. Hyvinvoinnin ja motivoinnin lisäksi esihenkilöiden on oltava aiempaa tarkemmin pulssilla myös siitä, että heidän johtamansa tiimit ovat riittävän tehokkaita ja tuottavia”, Viitanen toteaa.
Tekoäly keventää rutiineja, mutta vaatii panostamista muutosjohtamiseen
Mielipide-erot ovat kasvaneet myös suhtautumisessa teknologiaan. Rutiinitehtävien automatisointi ja esimerkiksi tekoälyn (AI) hyödyntäminen vapauttavat arvokasta työaikaa aivointensiiviselle työlle.
Osalle työntekijöistä tämä on myönteinen muutos, joka lisää työn mielekkyyttä. Toiset kuitenkin haluavat työnsä sisältävän myös rutiininomaisia työvaiheita. Lisäksi kasvavat osaamisvaateet voivat lisätä työn kuormittavuutta.
”Kun uusia teknologioita tai työvälineitä otetaan käyttöön, ihmislähtöisellä muutosjohtamisella voidaan helpottaa uusien toimintatapojen omaksumista. Työnantajien tulisikin varmistaa, että digihankkeissa on riittävästi tilaa oppimiselle, rohkaisulle ja tunteiden käsittelylle – tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan tukemana”, Viitanen toteaa.
Tutkimuksen taustat
Työn murros Suomessa -tutkimuksen on tuottanut IT- ja konsultointiyhtiö CGI. Tutkimuksessa selvitettiin asenteita, uskomuksia sekä tunteita työelämään liittyen kartoittaen muun muassa valmiuksia uusien teknologioiden omaksumiseen sekä työhön liittyviä toiveita ja odotuksia. Kyselyyn vastasi 1 500 työntekijää. Tutkimusta täydennettiin kvalitatiivisella haastattelututkimuksella, johon osallistui 32 johdon edustajaa eri organisaatioista.
Yhteenveto tutkimuksen tuloksista on ladattavissa osoitteessa: https://www.cgi.com/fi/fi/tyon-murros-suomessa-tutkimus
CGI tarjoaa tuloksista myös asiantuntijabriiffejä median edustajille:
Esa Luoto
viestintäjohtaja, CGI
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com
Haluatko saada ensimmäisenä tiedon uusista lehdistötiedotteista?
Tilaa tuoreet lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi täyttämällä alla oleva lomake. Voit perua tilauksesi milloin tahansa.
