Organisaatioissa ollaan tällä hetkellä tekoälymatkalla. Tekoälyä testataan monilla osa-alueilla, ja kokeiluista on saattanut muodostua vakiintuneita toimintamalleja osaksi organisaation päivittäistä työtä. Toiset saattavat olla vasta matkansa alussa ja pohtimassa, miten lähestyä tekoälyä.
Samalla tekoälybuumi on käynnistänyt vauhdikkaan eettisen pohdinnan. Tekoälystä keskustellaan usein tekninen innovaatio edellä, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi pysähtyä eettisten kysymysten äärelle ja pohtia, mitä vaikutuksia uusilla teknologioilla on organisaatioihin, työtehtäviin ja ennen kaikkea yksilöihin.
Tekoälyn etiikkaa pohdittaessa ensiksi mieleen nousevat monet uhkakuvat esimerkiksi vinoutuneesta datasta ja syrjivistä päätöksistä. Uhkakuvista huolimatta tekoälyn hyödyntämisellä on valtavasti potentiaalia, ja eettisetkin kysymykset on mahdollista taklata. Siinä missä muutosjohtamisella voidaan tukea tekoälyhankkeiden onnistumista, myös eettinen kyvykkyys tulee viedä ajatuksista periaatteisiin ja periaatteista käytäntöön.
1 Aloitetaan muotoilemalla eettiset kysymykset
Organisaatio- ja hankekohtaiset eettiset kysymykset tulee erikseen muotoilla kontekstiinsa sopiviksi. Millaisia eettisiä näkökulmia juuri kyseinen hanke herättää? Samalla kannattaa muistaa, ettei tekoälyn etiikka ole uusi etiikan muoto, vaan yleiset eettiset periaatteet pätevät myös tekoälyyn.
Millaisia eettisiä näkökulmia juuri kyseinen hanke herättää?
2 Tunnistetaan vaikutukset henkilöstöön
Muutoshankkeissa on keskeistä tunnistaa vaikutukset henkilöstöön. Kenen työ muuttuu ja miten, kun tekoäly otetaan käyttöön? Kuka saa käyttöönsä uusimmat tekoälytyökalut? Myös näitä vaikutuksia kannattaa tarkastella eettisten linssien läpi ja arvioida, voiko vaikkapa eriarvoisuus tai kuormitus lisääntyä työntekijöiden keskuudessa.
Kenen työ muuttuu ja miten, kun tekoäly otetaan käyttöön? Kuka saa käyttöönsä uusimmat tekoälytyökalut?
Toteuttamamme Työn murros Suomessa -tutkimuksen mukaan vain 51 % työntekijöistä kertoi saaneensa riittävästi perehdytystä uusien teknologioiden omaksumiseen. Kattava koulutus tukee tekoälyhankkeisiin tehtyjä panostuksia ja niistä tavoiteltujen hyötyjen saavuttamista, mutta samalla varmistaa, ettei henkilöstön kuormitus lisäänny.
3 Varaudutaan riskeihin
Kun tekoälyhankkeessa havaitaan epäonnistumisia, saatetaan ensin katse kääntää esimerkiksi huonoon dataan. Tällöin tekoälyn etiikka pelkistyy teknisiin osiin, vaikka ongelmatilanteen taustalla saattaa olla esimerkiksi työntekijöiden riittämätön koulutus, vaillinainen ymmärrys regulaatioista ja lainsäädännöstä tai johtamisen puutteellisuus. Eettistä varautumista kannattaa tehdä muun muassa vastuun, yksityisyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista.
4 Osallistaminen eettiseen toimijuuteen ja ajatteluun
Organisaatiot, joilla ei ole riittävää kykyä luoda eettisen toimijuuden kulttuuria ympäristössä, joissa on useita toimijoita ja säännöksiä, eivät onnistu hankkeissaan niin hyvin kuin voisivat, toteaa Lauer tieteellisessä julkaisussaan (2020). Siksi onkin keskeistä jalkauttaa eettisen toimijuuden kulttuuria läpi organisaation esimerkiksi koulutusten ja arviointityökalujen kautta. Tärkeää on, että jokainen tunnistaa oman toimijuutensa tekoälyn eettisten kysymysten suhteen hyödyntäessään sitä osana työtään. Näin eettiseen keskusteluun osallistetaan monia ääniä läpi organisaation.
Tärkeää on, että jokainen tunnistaa oman toimijuutensa tekoälyn eettisten kysymysten suhteen hyödyntäessään sitä osana työtään.
5 Hyväksytään jatkuva muutos
Tekoälyhankkeiden tuoma muutos ja eettiset käytänteet eivät tule kerralla valmiiksi. Siksi organisaatioissa on hyvä valmentautua ajatukseen siitä, millaista on elää jatkuvan muutoksen keskellä. Ajatusmallien muuttuminen esimerkiksi oman eettisen toimijuuden osalta vaatii aikaa ja sopeutumista samalla kun omaksutaan ja hyväksytään uudet työkalut osaksi arkea. Työn murros Suomessa -tutkimus osoittaa, että 30 % työntekijöistä kokee, että työelämän muutostahti on liian nopea. On tärkeää tukea henkilöstöä, jotta tekoälymatka on kestävä ja helppokulkuinen.
CGI:n muutosvalmiusarvio sekä ihmislähtöiset tekoälykoulutuksemme auttavat yllä mainittujen kohtien tehokkaassa tukemisessa. Olette sitten muutosmatkanne alussa, keskivaiheilla taikka jo hyvässä vauhdissa, autamme teitä keskittymään tekoälymatkanne kannalta oleellisimpiin tekijöihin.
Tutustu myös blogiin, jossa kerromme, mitkä ovat työn viisi muutostrendiä.
Kirjoittajasta
Henna Poutiainen
Muutosjohtamisen konsultti, sote ja yksityissektori
Olen Henna Poutiainen ja autan organisaatioita ymmärtämään, miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, muovaavat yhteiskuntaa ja organisaatioita. Ammatillisessa taustassani yhdistyvät sekä ihmiskeskeinen muutos että tekoälyosaaminen. Ydinosaamistani on se, miten ihmiset saadaan yhteisesti mukaan muutokseen.
