Työn murroksen viisi muutosvoimaa, jotka haastavat organisaatiot

Kuvittele hetki, että heräät parin vuosikymmenen takaa ja astut työelämään tämän päivän silmin. Tai mitä jos heräisit viidentoista vuoden päästä tulevaisuudessa. Mitä näkisit? Olisitko valmis kohtaamaan sen, millaiseksi työelämä on muuttunut?

Tervetuloa matkalle työn murroksen maailmaan – paikkaan, jossa teknologia, yhteiskunta ja ihmiset punovat yhdessä uudenlaisen tarinan työstä, sen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Elämme aikaa, joka mullistaa perinteiset työrakenteet, vaatii uudenlaista osaamista ja haastaa meidät kaikki miettimään, olemmeko valmiita kohtaamaan tulevaisuuden työn.

Työn murros ei ole ilmiönä uusi, vaan sitä on tapahtunut pikkuhiljaa koko ajan. Teknologian alati kasvava kehitystahti ja viime vuosien arvaamattomat kriisit ovat kiihdyttäneet työn murroksen etenemistä.

Olemme CGI:llä tutkineet työn murrosta Suomessa kahteen otteeseen, viimeksi maaliskuussa 2023. Halusimme ymmärtää, miten työn murros ilmiönä näyttäytyy Suomessa tällä hetkellä ja miten kehitys on edennyt. Toivomme, että tutkimus auttaa löytämään keinoja työn murroksen keskellä selviytymiseen sekä kestävän työelämän rakentamiseen.

Tunnistimme viisi työn trendiä, jotka muokkaavat työelämää.

1. Polarisoituminen

Polarisoituminen on ilmiö, joka jakaa työmarkkinoita kahtia. Se näyttäytyy eri tavoin sekä eri toimialoilla eri ammattiryhmissä. Kahtiajakoa löytyy myös työyhteisöjen sisältä, jolloin sillä on vaikutusta organisaatioiden toimintatapoihin ja johtamiseen. Tarvitaan uudenlaisia johtamis- ja yhteistyömalleja, jotka tukevat muuttuvaa työkulttuuria ja työyhteisön monimuotoisuutta.

Esimerkiksi suhtautuminen muutoksiin vaihtelee rajusti työyhteisöissä. Osa suhtautuu muutoksiin avoimesti ja jopa innostuen, kun toisia se kuormittaa tai ahdistaa. Jatkuvassa muutoksessa ollessamme onnistumisen edellytykseksi nousee organisaation muutoskyvykkyyden kasvattaminen ihmislähtöisesti työntekijöiden erilaiset lähtökohdat huomioiden.

Tarvitaan uudenlaisia johtamis- ja yhteistyömalleja, jotka tukevat muuttuvaa työkulttuuria ja työyhteisön monimuotoisuutta.

2. Muuttuva työ

Muuttuva työ kuvastaa siirtymistä tulevaisuuteen, jossa työtehtävät organisoituvat uudella tavalla ja työvoima moninaistuu. Näemme kasvavaa kysyntää erikoistuneille osaajille, jotka hyödyntävät uusinta teknologiaa, kun taas toisaalta yksinkertaiset ja toistuvat tehtävät ovat katoamassa automaation myötä. Tämä trendi korostaa osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja uuden oppimisen tärkeyttä.

Työelämässä esiintyy paradoksi: kun toisaalla työpaikat vähenevät, toisaalla työvoimapula kiihtyy. Muun muassa tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien myötä ilmiö laajenee yhä useammille toimialoille. Tarvitaan asennemuutosta ja moninaisuuden hyväksymistä, jotta löydetään riittävästi työtä ja tekijöitä myös tulevaisuudessa.

3. Työntekijän markkina

Työntekijän markkina heijastaa sitä, kuinka osaavat työntekijät ovat entistä tavoitellumpia. Kilpailu osaajista on kovaa, ja työntekijöillä on enemmän valtaa neuvotella ja valita. Tämä asettaa paineita yrityksille tarjota kehittymismahdollisuuksia ja keskustelevampaa työkulttuuria.

Työntekijän markkina voi vaatia siirtymistä perinteisestä yhden työnantajan elinikäisestä työsuhteesta monipuolisempaan ja dynaamisempaan työuraan. Freelancerit, projektityöntekijät ja keikkatyöläiset ovat yhä yleisempiä, minkä takia työntekijöiltä ja työnantajilta vaaditaan uudenlaista joustavuutta suhtautumisessa työn tekemisen muotoihin ja työn ekosysteemiin.

4. Uuden työn johtaminen

Uuden työn johtaminen tarkoittaa muutosta perinteisestä hierarkiasta kohti joustavampia ja osallistavampia johtamismalleja. Organisaatiot, jotka omaksuvat ketterät rakenteet ja arvostavat työntekijöidensä osallisuutta, ovat kilpailuedun kärjessä. Johtamistaidoissa inhimillisyys sekä yksilöiden ja erilaisuuden huomioiminen ovat korostuneet, jolloin lähijohtaminen saa entistä suuremman merkityksen. Samalla se asettaa paineita esihenkilöille, joilta edellytetään, että he ymmärtävät erilaisuutta ja osaavat myös johtaa sitä. Liian moni esihenkilö kokee, ettei heillä ole riittävästi joko kyvykkyyttä tai työkaluja uuden työn johtamiseen.

Johtamistaidoissa inhimillisyys sekä yksilöiden ja erilaisuuden huomioiminen ovat korostuneet, jolloin lähijohtaminen saa entistä suuremman merkityksen.

5. Kestävä johtaminen

Kestävä johtaminen huomioi yhä enemmän yritysten vastuullisuuden ja ekologisen jalanjäljen. Yritykset, jotka integroivat kestäviä käytäntöjä strategiaansa, ovat houkuttelevia niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Hyvinvoivien organisaatioiden rakentaminen kestävällä johtamisella on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan työntekijöiden sitoutumiseen, luovuuteen ja tuloksellisuuteen. Työntekijät, jotka hakevat merkityksellisyyttä ja joita yrityksen tarinat innostavat, ovat tavallista motivoituneempia ja sitoutuneempia tavoitteisiin.

Työntekijät, jotka hakevat merkityksellisyyttä ja joita yrityksen tarinat innostavat, ovat tavallista motivoituneempia ja sitoutuneempia tavoitteisiin.

Tulevaisuuden työ ei ole pelkästään uhka. Se on myös täynnä mahdollisuuksia luoda uudenlaisia tapoja tehdä töitä, innovoida ja vaikuttaa. Olemme CGI:llä aina valmiina tutkimaan näitä mahdollisuuksia yhdessä kanssasi. Tutustu tarkemmin Työn murros Suomessa -tutkimukseemme lataamalla se täältä.