Kunta on merkittävä toimija myös tulevaisuudessa. Menestyksen kannalta tärkeimpänä tekijänä on kuntien kyky uudistua ja uudistaa toimintatapoja ennakkoluulottomasti. Mutta kuinka tämä toteutetaan käytännössä? Mitä kuntapäättäjien tulisi tietää saadakseen kuntansa kukoistamaan? Mitä tekemistä asialla on digitalisaation ja datan kanssa?
Kaikki ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että kuntien elinvoimaisuuden, sivistyksen ja hyvinvoinnin eteen on tehtävä uudistuksia. Kestävä tulevaisuus edellyttää uudenlaisia ratkaisuja, jotka digitalisaatio mahdollistaa, ja onnistuneet ratkaisut edellyttävät ymmärrystä siitä, miksi, mitä ja miten tehdään.
Digitalisaatiosta 20 prosenttia on tekniikkaa ja 80 prosenttia muutosjohtamista. Digitalisaatiota on siis johdettava, ja johtamiseen tarvitaan strategia sekä siitä johdettu toimintasuunnitelma. Tällaista suunnitelmaa kutsutaan digitalisaation tiekartaksi.
Esimerkiksi lomakkeiden muuttamisessa PDF-muotoon ei voida puhua digitalisaatiosta. Olemme asian ytimessä vasta silloin, kun kykenemme tarjoamaan kuntalaisille kokonaan uudenlaisia, älykkäitä ja arkea helpottavia palveluja. Nämä voivat tarkoittaa esimerkiksi automatisoitua päiväkotipaikan hakua, yleisen turvallisuuden ja liikennesuunnitteluun kehittämistä tai tilankäytön ja tiedolla johtamisen ratkaisuja.
Lisäksi digitalisaatiolla voidaan merkittävästi tehostaa hallinnon prosesseja sekä vapauttaa henkilöresursseja tuottavampaan työhön hyödyntämällä esimerkiksi ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä.
Ne kunnat, jotka lähtevät rohkeasti mukaan alustatalouden ja ekosysteemien maailmaan, mahdollistamalla kerätyn tiedon hyödyntämisen palvelunkehittäjille, tulevat olemaan tulevaisuuden menestyjiä
Alustatalous kuntien kasvun moottorina
Alustatalous ja ekosysteemit ovat päivän sanoja monien huulilla, mutta vain harvat tiedostavat niiden todelliset mahdollisuudet. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 yli puolet koko maailman kaikista liiketoiminnoista pyörii alustatalouden ehdoilla. Alustataloudella tarkoitan liiketoimintaa, joka perustuu kokonaisvaltaisesti digitaalisten palvelualustojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, toiminnan perustuessa datan hyödyntämiseen.
Facebookin, Googlen ja Amazonin tuntevat kaikki, mutta käytännön esimerkkejä löytyy myös lähempää. Esimerkiksi HSL on avannut rajapintoja liikennedataan, josta ihmiset hyötyvät muun muassa joukkoliikenneverkon aikataulujen, reittioppaiden, liikennetiedotteiden sekä lukuisten paikkatietoon perustuvien palvelujen muodossa. Turun kaupunki on perustanut oman datayhtiön, jonka tarkoitus on kerätä data-aineistoa muidenkin hyödynnettäväksi. Mielenkiinnolla seuraan, miten tämä innovaatio lähtee liikkeelle. Data onkin sekä alustatalouden että siihen perustuvien ekosysteemien ja liiketoimintojen polttoaine.
Aika on nyt
Ne kunnat, jotka lähtevät rohkeasti mukaan alustatalouden ja ekosysteemien maailmaan, mahdollistamalla kerätyn tiedon hyödyntämisen palvelunkehittäjille, tulevat olemaan tulevaisuuden menestyjiä.
Miksi? Koska he kykenevät tarjoamaan asukkailleen parhaat ja tuottavimmat palvelut. Oman ekosysteemin kautta paikallinen elinkeinoelämä saa uusia mahdollisuuksia, mikä lisää kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ensimmäinen ja tärkein kysymys on ”miksi”.
Digitalisaatiota ei tule tehdä digitalisaation takia, vaan arkisten haasteiden poistamiseksi sekä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Jotta voidaan todeta, kuinka tavoitteisiin päästään, kunnissa tarvitaan digitalisaation asiantuntemusta – joka kaikeksi onneksi on Suomessa maailman huippuluokkaa. Kun johtamisen välineenä on strategia ja takana riittävästi osaamista, kaikki on mahdollista.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät kirjoitukset
- Alustatalouden ABC ja ekosysteemin bongausopas
- Liiketoimintaekosysteemien tuottama arvo ei synny itsestään
- Kunta-alustalla rakennetaan huomisen palvelut
- Kunta, tue lasten ja nuorten hyvinvointia avaamalla ekosysteemisi
Blogin kirjoittaja Juha Ruokari työskenteli kehitysjohtajana CGI:n kuntatoimialalla.