Älykästä tekoa -podcast: ”Tekoälyn käytön edellytys on se, että tekoälyllä on jotain, jota työstää – eli dataa”
Monissa yrityksissä pohditaan parhaillaan, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää omassa liiketoiminnassa. Teollisuudessa tekoälyn tuomat mullistukset ovat jo pitkälle arkipäivää. Erilaisia oppivia järjestelmiä ja automaatiota on hyödynnetty tehostamaan teollisia toimintoja ja prosesseja jo hyvä tovi. Voisiko jopa sanoa, ettei ole olemassa sellaista teollisuudenalaa, jossa tekoäly ei tavalla tai toisella olisi jo käytössä.
Tekoäly käyttää dataa, joten se ensiksi kuntoon
Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa Lotta Backlundin vieraaksi saapuu yksi tekoälyyn liittyviä asioita teollisuuden puolella kenties pisimpään miettineistä edelläkävijöistä, Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueen johtaja ja teknologiajohtaja Juha Pankakoski Konecranesilta.
Pankakoski kertoo podcastissa, että Konecranesilla tekoälyn käyttöönottoa alettiin pohtia tiiviimmin noin viisi vuotta sitten, jolloin yhtiö perusti oman tekoälyratkaisuihin ja sovelluksiin keskittyvä yksikön.
”Tekoälyn käytön edellytys on hyvin pitkälti se, että tekoälyllä on jotain mitä työstää, eli dataa ja tietoa”, Pankakoski sanoo.
”Harvalla yrityksellä on olemassa systemaattisia prosesseja tiedon hallintaan. Tietoa syötetään järjestelmiin yksittäistä toimenpidettä varten, eikä se ole enää käytettävissä myöhemmin. Tekoäly tarvitsee suuren massan dataa, josta se voi oppia ja ymmärtää ja löytää eri tyyppisiä trendejä. Jos tätä työtä ei ole tehty loppuun, on hyvin vaikea lähteä ottamaan tekoälyä käyttöön”, hän jatkaa.
Siksi myös Konecranes käytti ensimmäiset pari vuotta tekoälytyöstään datan kuntoon laittamiseen – siitäkin huolimatta, että aktiivista työtä datan siistimiseen ja organisoimiseen oli tehty jo aiemmin.
Millaisia tekoälyprojekteja Juha Pankakosken pöydällä on tällä hetkellä? Syrjäyttikö tekoälypuhe IoT:n? Mikä tekoälyn käyttöönottoa voi hidastaa? Entä vievätkö robotit teollisuuden työpaikat?