Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Avainsana on kestävyys.
Kestävä kehitys on kehitystä, jonka päämääränä on varmistaa, että tuleville sukupolville jää vähintään sama määrä taloudellista, sosiaalista ja luontopääomaa kuin nykyisille. Hyvinvoinnin perustana on kestävä taloudenpito, joka ei perustu luonnonvarojen hävittämiseen ja velkaantumiseen.
Kunnat ovat talousvaikeuksissa
Kuntien lainakanta on Kuntaliiton tilastojen mukaan kuitenkin kasvanut tasaisesti koko viime vuosikymmenen. Kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2020 on ollut 19,4 prosenttiyksikköä lainakannan ollessa 23,4 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Lainakantaa ovat kasvattaneet erityisesti kuntien tehtävien lisääntyminen, korkea investointitaso ja palvelujen kysynnän kasvu yhdistettynä valtionosuuksien leikkaamiseen.
Lainakannan suhteellinen osuus, kuten myös lainanhoitokyky, vaihtelevat kuntien välillä. Siksi kuntakohtaisten kehitysnäkymien arvioinnissa on noudatettava varovaisuutta. Tästä huolimatta yleinen kehityssuunta on tulevien sukupolvien näkökulmasta huolestuttava. Moni kunta elää kuin hullu mies Huittisista: syö enemmän kuin tienaa.
Kestävä taloudenpito vaatii talouden tasapainottamista ja sopeutusta, mikä tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä tuloilla on pystyttävä kattamaan menot. Keinovalikoimaan kuuluvat tulojen lisääminen ja menojen vähentäminen. Merkittävä ero näiden keinojen välillä on siinä, että kuntien mahdollisuudet vaikuttaa omalla toiminnallaan menojen vähentämiseen ovat paremmat kuin tulojen lisäämiseen.
Mihin kuntien rahat sitten menevät?
Kuntien kustannusrakennetta tarkastelemalla selviää, että suurimpana yksittäisenä menoeränä ovat henkilöstökulut, jotka vastaavat melkein puolta (44%) kaikista kuntien ja kuntayhtymien 48 miljardin euron ulkoisista menoista.
Henkilöstökuluja voidaan pienentää hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Kevan arvion mukaan kunta-alan työntekijöistä kolmannes eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jos tästä poistumasta saataisiin hyödynnettyä niinkin pieni osuus kuin 7%, vastaisi se jo puolen miljardin euron kansantaloudellista säästöä.
Kuntien sopeutus ja toiminnan uudistaminen keskiössä kestävyyden saavuttamiseksi
Kunnat ovat talousvaikeuksissa, koska eivät pysty uudistumaan ja hyödyntämään digitalisaatiota riittävän laajasti.
Säästöjen aikaansaaminen tarkoittaa toiminnan uudistamista, organisoimista ja tehostamista siten, että palveluja pystytään tuottamaan pienemmillä resursseilla vähintään sama määrä kuin aikaisemmin. Toimintaa automatisoimalla kyetään vapauttamaan asiantuntijoiden aikaa rutiinitöistä monimutkaisempaa kognitiivista päättelyä vaativiin tehtäviin.
Uudistumiskyvyn turvaaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin kuntien historiassa. Kuntien verotuloista siirtyy hyvinvointialueille noin puolet, mutta velat jäävät kunnille. Lisäksi korkojen nousun myötä investointikustannukset ovat nousussa, mikä entisestään lisää velanoton tarvetta.
Sopeuttamistoimien eteen joudutaan viimeistään vuonna 2024, kun valtionosuuksia ryhdytään leikkaamaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki kivet on käännettävä talouden tasapainottamiseksi.
Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kuntien kyky uudistaa toimintaansa riittävässä laajuudessa on toistaiseksi osoittautunut riittämättömäksi. Viisauden alku piilee paitsi tosiasioiden tunnustamisessa ja paremmassa tietoon perustuvassa johtamisessa, myös kyvyssä tunnistaa eniten arvoa tuottavat toiminnot ja keskittyä niihin.
Seuraavassa blogissani käsittelen arvovirtoihin perustuvaa johtamista (Value-Based Management) ja sen merkitystä kestävälle kuntataloudelle.
Sitä odotellessa kannattaa tutustua myös näihin aiheeseen liittyviin kirjoituksiin:
Kirjoittajasta
Jussi Vira
Kehitysjohtaja
Osaamisalueitani ovat kuntien strateginen suunnittelu ja digitaalisen muutoksen johtaminen. Minulla on myös laaja-alaista käytännön kokemusta dataan ja tekoälyyn pohjautuvista ratkaisuista. Kuinka voisin olla avuksi?
