Kirsi Vainio-Mustonen

Kirsi Vainio-Mustonen

Palvelujohtaja

Primary tabs

Tulevaisuuden kestävä Smart City mahdollistaa kaikkien kuntalaisten ulottuvilla olevien, todellisiin tarpeisiin perustuvien palveluiden tarjoamisen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tämä edellyttää digitalisaation mahdollisuuksien entistä parempaa hyödyntämistä sekä yhteistyötä yli kunta- ja toimijarajojen.

Kestävän kehityksen Smart City turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet. Kuntien pitää sopeuttaa taloutensa luonnon reunaehtoihin samalla, kun ne tukevat asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, osallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 

Uskon, että kunnilla on aito halu muuttaa toimintaympäristöä paremmaksi. Taloudelliset realiteetit pakottavat kunnat jo nykyisellään toimimaan entistä kestävämmin. Tämä on pakko, mutta myös mahtava mahdollisuus, jos siihen osataan asennoitua niin.

Kasvuorientoituneen talousajattelun sijaan tulevaisuuden kuntia tullaan ohjaamaan moniulotteisemmin – kestävän kehityksen koko kriteeristön mukaan. Taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin ja kestävyyden merkitys korostuu. Jatkossa ei enää keskitytä pelkästään siihen mitä saadaan aikaiseksi, vaan huomiota aletaan kiinnittämään vahvemmin myös siihen, miten tuloksiin päästään. Tarvitaan siis selkeä toimeenpanosuunnitelma.

 

Kestävän kehityksen johtaminen vaatii dataa

Yksi kestävän kehityksen tavoite usealla kaupungilla on selkeä: hiilineutraalius tai jopa negatiiviseen tulokseen pääseminen. Esimerkiksi Lahti kulkee tietojohtamisella kohti hiilineutraaliutta 2025. Mutta mistä tiedämme, että olemme päässeet tavoitteeseen? Mikä reitti vie meidät maaliin? Miten kohdistaa toimenpiteitä, jotta voimme saavuttaa tavoitteen oikeaan aikaan?

Digitalisaation synnyttämä data luo edellytykset kulkea kohti tavoitteita. Datan avulla kunta voi ymmärtää suurempia kokonaisuuksia ja vaikuttaa muutosilmiöiden välisiin syy-seuraus-suhteisiin.

Monet kunnat kipuilevat sen kanssa, että niillä on runsaasti tietoa käytettävissä, mutta tieto on hajallaan ja kukaan ei ole koskaan miettinyt, miten kokonaisuus pelaisi yhteen. Aina ei ole suoraviivaista, mitä ja miten mitataan. Dataa voidaan myös tulkita monella eri tavalla. Kaikki tämä tuo haasteita datan hyödyntämiseen.

Jotta datasta olisi aidosti hyötyä, sitä pitää pystyä tulkitsemaan. Data auttaa ymmärtämään nykytilanteen, sen avulla voidaan kerätä tärkeitä oppeja menneestä ja luoda suuntaviivoja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Datan hyödyntäminen auttaa myös reagoimaan muutostilanteisiin tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi jos näyttää siltä, että tavoitteissa jäädään jälkeen, on kyettävä hyödyntämään uusia innovaatiota tai erilaisia lähestymistapoja maaliin päästäkseen.

Kun data ja mittarit ovat määritelty, tiekartan toteuttaminen ja seuranta on helpompaa. Aluksi data pitää koota yhteen. On määriteltävä mitä dataa tarvitsemme. Sitten voidaan tunnistaa mitä dataa meillä jo on käytettävissä ja mitä mahdollisesti puuttuu. Lopulta on kerättävä kaikki tarvittava data yhteen ja muodostaa siitä seurattavat mittarit.

 

Vuoropuhelu käy entistä tärkeämmäksi

Kuntien on yhdessä mietittävä ja käytävä vuoropuhelua siitä, mihin suuntaan suomalaista kuntakenttää halutaan viedä. Kunnilla on paitsi samoja haasteita, niin myös sama, kaikkia yhdistävä perustehtävä, jonka saavuttaminen onnistuu yhteistyössä parhaiten.

Yhdessä tekeminen on kestävän kehityksen keskiössä. Yksi ihminen voi tehdä vähän, kunta voi tehdä vähän enemmän ja kunnat yhdessä vielä enemmän. Yksittäisen kunnan merkitys on suuri, mutta loppupeleissä tarvitsemme kestävän kehityksen talkoisiin kaikki kunnat.  Jaettu tekeminen ja jaetut resurssit vähentävät parhaimmillaan merkittävästi päällekkäisen tekemisen määrää.

Kunnat ovat halukkaista edistämään kestävää kehitystä, mutta samaan aikaan tuntuu siltä, että punainen lanka on vielä vähän kadoksissa. On epätietoisuutta siitä, mihin voimavarat kannattaa keskittää. Tässäkin pohdinnassa kuntien välinen vuoropuhelu voisi auttaa.

Mekin CGI:llä käymme koko ajan läpi sitä, mihin maailma on menossa ja miten voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Jos kollegamme toisella puolella maailmaa ovat keksineet hyvän ratkaisun, voimme kuljettaa innovaation rajojen yli Suomeen. Hyödyntämismahdollisuudet ovat rajattomat: yksinkertaisimmillaan voimme kunnan jo keräämän datan perusteella laskea, ovatko kunnan rakennukset riittävän energiatehokkaita tai hoidetaanko liikenne kestävästi. Syntynyttä ymmärrystä haasteesta voimme edelleen käyttää tarvittavan ratkaisun luomiseen.

 

Kestävä kehitys innostaa ja sitouttaa

Haluamme edistää kestävää Smart Cityä ja visioida mitä kestävä kehitys voisi kunnissa konkreettisesti tarkoittaa. On ollut hauska huomata, että aiheen kanssa työskentely ja sen merkityksen ymmärtäminen on saanut myös meitä muuttamaan elintapojamme ja miettimään tekemiämme valintoja. Olemme aidosti innoissamme, kun saamme innovoida tästä näkökulmasta digitaalisia ratkaisuja, joilla on vaikutusta kaikkien suomalaisten hyvinvointiin.

Tänä vuonna olemme Lahden eli Euroopan ympäristöpääkaupungin pääyhteistyökumppani. Olemme yhdessä lahtelaisten kanssa vieneet eteenpäin upeita projekteja. On ollut hienoa nähdä, miten teollisesta kaupungista on kehittynyt Euroopan johtava kestävän kehityksen mallikaupunki. Se on edellyttänyt laaja-alaista osaamista, ymmärrystä ja tekoja.

Kestävä tulevaisuus vaatii meiltä rajoja rikkovaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Samaa se vaatii myös kansalaisilta. Mitä enemmän teemme yhdessä, sitä enemmän pienet teot merkitsevät.

 

Tutustu myös muihin aiheeseen liittyviin sisältöihin

 

Kirjoittajasta

Kirsi Vainio-Mustonen

Kirsi Vainio-Mustonen

Palvelujohtaja

Vastaan CGI:llä julkishallinnon kestävästä kehityksestä, kiertotalouden tuoteratkaisuista ja asiakkaista. Kuinka voisin auttaa sinua? Ole rohkeasti yhteydessä!