”Onpa minulla juuri sopivasti hommia!”
Milloin viimeksi ajattelit, että työkuorma ja haasteet ovat juuri sopivia Sinun elämäntilanteeseesi nähden? Tätä kuulee aika harvoin, mutta siihen olisi hyvä pyrkiä. Minkä tulisi muuttua, jotta mahdollisimman moni voisi ylpeänä kertoa kahvitauolla hyvästä työn ja vapaa-ajan tasapainostaan?
Työkykyriskeistä puhuttaessa törmäämme usein ensimmäisenä keskusteluun siitä, kuinka motivoida mukaan erilaisiin kokeiluihin sellaiset esimiehet ja työntekijät, jotka ovat suurimmassa työkyvyttömyysriskissä, eivätkä ole kiinnostuneita osallistumaan uusiin HR:n tempauksiin tai jakamaan tietojaan. Heistä tulee olla huolissaan ja heille tulee kohdentaa toimenpiteitä. Toisaalta pitää kuitenkin huomioida, että tämä ryhmä on verrattain helposti tunnistettavissa ja monilla yrityksillä onkin jo käytössään malleja, joilla tuetaan korkean työkykyriskin omaavia työntekijöitä.
Entä ne, joilla menee hyvin? Ne, jotka ovat tiimien ja yritysten tukipilareita. Ne, joilta kaikki tuntuu hoituvan ja joille tämän vuoksi paljon töitä ja vastuuta annetaan. Ne, jotka kahvitunnilla ajoittain valittelevat kiirettä tai väsymystä, mutta viesti herättääkin vain ”kehuskeluringin”, jossa kukin vuorollaan kertoo, miten kova kiire tai väsymys itsellä on. Kahvitauon jälkeen kaikki toteavat, että tällaista työelämä on ja hommat jatkuvat entiseen malliin. Vahvoillekin henkilöille voi alkaa hiipiä stressiä, selkä-, niska- ja/tai hartiakipuja, nukkumisvaikeuksia tai ahdistuneisuuden tunteita – erityisesti jos kuormitustekijöitä on myös muualla kuin töissä.
Entä ne, joilla menee hyvin?
Heikot hetket voivat olla ohimeneviä esimerkiksi kriittisen projektin deadlinesta, etätöistä, lasten sairasteluista tai omien vanhempien hoitamisesta johtuvia ajanjaksoja. Pahimmassa tapauksessa oireet voivat kroonistua ja aiheuttaa riskin uupumiselle, joka vaikuttaa myös lähimmäisiin ja työhön.
Miten voisimme pitää huolta siitä, että mahdollisimman monella edellä kuvatuista henkilöistä menisi hyvin ja he pysyisivät kantavina tukipilareina jatkossakin? Ihmisen työkykyyn vaikuttaa moni asia työpaikan datalähteiden ulkopuolella.
Sairauspoissaoloja pidetään monella työpaikalla indikaationa työkyvyttömyysriskin noususta. Ennen sairauspoissaoloja moni on kuitenkin saattanut jo huomata nousseen stressitasonsa tai univaikeudet aktiivisuusmittareistaan. Monella on reseptillä kipu- tai unilääkkeitä. Henkilöstökyselyissä on nostettu esille, että työkuormaa on liikaa. Kalenterit ovat täynnä palavereista klo 8-16. Työtehtävissä on alkanut tapahtua huolimattomuusvirheitä.
Näkymä kokonaisuuteen ja työkyvyttömyysriskiin voisi olla työntekijän suostumuksen mukaisesti esimiehellä, HR:llä, työterveyshoitajalla tai vaikkapa eläkevakuuttajan työkykykoordinaattorilla. Tiimiesimiehillä ei valitettavasti aina ole tietoa alaistensa työkyvystä, eikä heillä aina ole myöskään mahdollisuutta antaa tarvittavia joustoja, koska tiimiläisten töitä saatetaan todellisuudessa johtaa useamman eri tahon toimesta. Täten on perusteltua, että tarvitaan näkymää myöskin eri tasoisten tiimien, projektien ja yritysten vertailuun, joka voidaan muodostaa joko anonymisoidusti tai henkilökohtaisesti.
Mitä jos edes osa tästä datasta voitaisiin valjastaa sinun tueksesi? Kenelle sinä antaisit oikeuden tarkastella elämääsi kokonaisvaltaisemmin organisaatiorajoista huolimatta? Mistä toimenpiteistä olisi eniten hyötyä juuri Sinun elämäntilanteessasi?
Kirjoittaja uskoo, että reilujen dataverkostojen ja ekosysteemien kehittäminen edesauttaa ihmisten hyvinvointia ja työurien pidentämistä. Sitran IHAN-hankkeessa olemme tehneet pilottitoteutuksen yksilön suostumuksen hallinnasta ja kehittäneet pilottiratkaisua dataverkostomme kanssa työkyvyttömyysriskien hallintaan.
Lisää aiheesta webinaaritallenteessa: Asiakastarpeista kohti konkretiaa – lopputöidemme oppeja. Aiheina mm.
- Työkyvyttömyysriskin tunnistaminen koneoppimisen avulla, Vili Huhta-Koivisto, Aalto-yliopisto ja data-analyytikko
- Yksilön suostumuksen hallinta työhyvinvoinnin ekosysteemissä, Aleksi Jormalainen, Aleksi Jormalainen, Oulun yliopisto ja data-analyytikko
Tutustu myös:
Kirjoittajasta
Tiina Heiskanen
palvelujohtaja, valtionhallinnon asiakkuudet
Toimin palvelujohtajana CGI:n valtionhallinnon asiakkuuksissa. Minua kiinnostavat erityisesti ihmiskeskeisten ja yhteentoimivien julkisten palveluiden kehittäminen.
