Onnistunut työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen vaatii koko ekosysteemin eli työhyvinvoinnin toimijoiden yhteispeliä. Tämän haasteen äärellä ovat luonnollisesti niin työnantajat, työterveys kuin työeläkeyhtiötkin.
Lisäksi Kela ja työtapaturmayhtiöt keräävät dataa, jota yhdistellessämme voisimme ymmärtää kokonaiskuvan paremmin. Aihe kiinnostaa myös tutkijoita ja esimerkiksi työterveyslaitos tekee jatkuvasti uraauurtavaa tutkimusta aiheen parissa.
Koko ekosysteemin yhteisenä tavoitteena on ylläpitää työhyvinvointia – varmistaa, että henkilöstö voi hyvin, on sitoutunut työhönsä sekä haluaa ja jaksaa jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Riskitekijät työhyvinvoinnille tulee tunnistaa, ja niihin pitää tarttua ennen kuin niistä kasvaa työkyky- tai jopa työkyvyttömyysriskejä.
Lohkoketjuista vastaus haasteeseen?
Lohkoketjuteknologia avaa uusia mahdollisuuksia monitahoisten ekosysteemien läpinäkyvyyteen sekä tiedon hallintaan ja jakamiseen. Monet voivat tunnistaa lohkoketjut digitaalisen valuutan alustana, mutta se avaa uusia mahdollisuuksia myös HR:lle, esimerkiksi työhyvinvoinnin johtamiseen.
Yksi työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen haasteista on edelleen tiedon kulkemisen sujuvuus eri vaiheissa ja eri toimijoiden välillä. Kun systeemissä on tiedollisia aukkoja eri osapuolet näkevät yksilön vain oman organisaationsa keräämien tietojen pohjalta, toteutetut työhyvinvointi- ja johtamistoimenpiteet jäävät vajaiksi eikä oppeja toimenpiteiden vaikuttavuudesta saada tarvittaville toimijoille. Kaiken tiedon pitäisi mennä yli koko ekosysteemin, organisaatiosta toiseen. Haasteena on, mitä ja miten eri organisaatioiden välillä voidaan kertoa.
Lohkoketjut avaavat työhyvinvoinnin ekosysteemien yrityssiilot mahdollistamalla tietojen läpinäkyvän jakelun työntekijän ehdoilla. Tietojen sujuva liikuttelu nostaa analytiikan uudelle tasolle tarkemman ja kattavamman henkilökuvan ansiosta.
Uudessa maailmassa työntekijän ei enää tarvitsisi huolehtia, että tiedot eivät kulje organisaatiosta toiseen, vaan kaikki omaan hyvinvointiin liittyvä tieto olisi aina tarvittavien toimijoiden saatavilla. Lohkoketjut tuovat yksilön keskelle ekosysteemiä ja antavat ihmiselle avaimet tietojen hallintaan.
Teknologia mahdollistaa tiedon tallentamisen ja muokkaamisen eri osapuolien välillä niin, että siitä jää prosessiin osallistuville osapuolille yhteinen ja läpinäkyvä jälki. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tietojen koko elinkaari on mahdollista tehdä seurattavaksi ja jäljitettäväksi.
Työntekijä voi paremmin, työnantaja saa sitoutuneemman tekijän ja työterveysyhtiöt osaavat ennakoida työkyky riskejä – lopulta kaikki hyötyvät!
Hyvinvointi, henkilökohtaisemmat palvelut ja apu eli oma etu kannustavat omien tietojen jakamiseen. Systeemin läpinäkyvyys ja yksilöllä säilyvä kontrolli rakentavat luottamusta osapuolien välille.
Yritysten työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuus paranee, koska kattava tietopohja, yksilöön kohdistetut toimenpiteet ja niistä saadut tulokset yhdessä mahdollistavat vaikuttavuuden mittaamisen. Hyvän johtamisen ansiosta henkilöstön vaihtuvuus vähenee, hyvinvointi paranee ja tuottavuus lisääntyy.
Työterveysyhtiöt pystyvät ennakoimaan paremmin työkyvyttömyysriskin piiriin joutuneet henkilöt ja voivat kehittää omien toimenpiteidensä vaikuttavuutta.
Työeläkeyhtiöt voivat parantaa yhteiskunnallisesti vaikuttavien toimenpiteiden vaikuttavuutta yrityksille suunnattujen palvelujensa kautta.
Harvoin saa olla todistamassa mahdollisuutta, jossa luodaan yksilöille, kaikille toimijoille ja koko yhteiskunnalle vastaavaa hyötyä.
Kirjoittajasta
Niko Harju
Asiantuntijajohtaja
Yritysten, yritysekosysteemien ja yritysverkostojen ratkaisut ovat lähellä sydäntäni. Työskentelen koeteltujen konseptien sekä viimeistä huutoa olevien teknologioiden ja ratkaisujen parissa. Lähes 20 vuoden urani aikana olen vetänyt ja ollut osana informaation hallinnan hankkeita vetäjän, arkkitehdin ja konsultin rooleissa. Viimeisin ihastukseni on lohkoketjuteknologia ja sen luomat mahdollisuudet ...
