Keski-Suomen hyvinvointialueen haasteena oli kehittää osaamisen ja koulutusten hallintaa osana hyvinvointialuevalmistelua. CGI HRD:n käyttöönotto tapahtui maaliskuussa 2023.
Tarve henkilöstön kehittämistä tukevalle järjestelmälle oli ilmeinen, ja aiempi kokemus CGI:n ratkaisusta puolsi päätöstä sen hankinnasta. Päätös oli osa laajempaa valmistelua, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueella on tarvittavat resurssit ja järjestelmät tehokkaaseen toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli ratkaista edeltävän järjestelmän rajoitteita liittyen koulutusten laaja-alaiseen hallintaan sekä henkilöstön koulutustietojen seurattavuuteen.
Järjestelmästä saatava tieto auttaa johtamaan oikeaan suuntaan, sillä tiedämme tarkasti, mitä pätevyyksiä kullakin henkilöllä tulisi olla.
Henkilöstön kehittämispäällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue
Keskitetty tiedonhallinta auttaa pitämään langat käsissä
CGI:n HR-järjestelmä tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden tarkastella henkilöstön koulutustietoja keskitetysti. Keski-Suomen hyvinvointialueen osaamisen kehittämisen asiantuntija Annika Mäkeläinen kommentoi: ”Järjestelmän avulla voimme kirjata ja ylläpitää pätevyyksiä systemaattisesti ja läpinäkyvästi.”
Ratkaisu on koko henkilöstön käytössä eri käyttäjärooleille ja palvelualueille. Tyytyväisyyttä ovat herättäneet etenkin keskitetty koulutuskalenteri ja järjestelmän helppokäyttöisyys. Tietojärjestelmätuen tarve on kuitenkin merkittävä Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa toimii peräti 12 000 työntekijää.
Osaamisen kehittämisen asiantuntija Annika Mäkeläinen ja ICT-palvelupäällikkö Ari Ilkka kertovat: ”Järjestelmän avulla esihenkilöt voivat seurata työntekijöidensä suorituksia ja sen avulla voidaan hallinnoida esimerkiksi lakisääteisiä tai muuten pakollisia koulutuksia. Mittavat henkilöstö- ja koulutusmäärät asettavat kuitenkin omat haasteensa koulutusten toteuttamiseen ja seurantaan.”
Data ohjaa johtamista ja turvaa hoidon laatua
Tiedolla johtaminen on parantunut Keski-Suomen hyvinvointialueella, kun esimerkiksi esihenkilöt pystyvät seuraamaan henkilöstön pätevyyksiä vaivattomasti. Seurannalla on tärkeä rooli muun muassa laadukkaan hoidon takaamisessa ja resurssien optimaalisessa käytössä.
”Raportointitiedon saanti ja tiedolla johtaminen ovat meillä avainasemassa. Järjestelmästä saatava tieto auttaa johtamaan oikeaan suuntaan, sillä tiedämme tarkasti, mitä pätevyyksiä kullakin henkilöllä tulisi olla”, kertoo hyvinvointialueen henkilöstön kehittämispäällikkö Carita Lepikonmäki.
Kun puhutaan hyvinvointialueen laajuisesta tiedonhallinnasta, tieto voi tuoda sekä helpotusta että päänvaivaa. Jos monelta taholta koottu tietomäärä kasvaa valtavaksi, voi kokonaisuus hämärtyä ja olennaisen informaation suodattaminen datamassasta vaikeutua.
”Hyvinvointialueen toiminnan kannalta keskeiset henkilöstöhallinnon järjestelmät saatiin käyttöön toiminnan alettua. Paljon tarvitaan kuitenkin vielä kehitystyötä, jotta yksittäiset tietojärjestelmät muodostavat tehokkaasti ja häiriöttä toimivan kokonaisuuden”, toteaa Ari Ilkka.
