Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva Äänekoski tunnetaan vahvana teollisuuspaikkakuntana, missä toimeen tartutaan rivakasti ja uutta pelkäämättä. Sama filosofia kantaa myös kuntajohtamisessa.
Kiristyvä taloustilanne haastaa Suomen kunnat ja kaupungit miettimään monia toimintoja uusiksi. Tuleen ei kuitenkaan tarvitse jäädä makaamaan, sillä tiedolla johtaminen tarjoaa tuoreita näkymiä entistä laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan tekemiseen kaikilla toimialoilla.
Äänekoskella ensiaskeleet digiajan tiedolla johtamiseen otettiin muutama vuosi sitten. Tavoitteena oli lähteä edistämään ajantasaista ja laadukasta tietoon perustuvaa päätöksentekoa alueen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin terävöittämiseksi.
Äänekoski keskittyi aluksi kunnan taloushallintoon, sen seurantaan ja visualisointiin. CGI:n kanssa aloitettu yhteistyö tiedon tehokkaammaksi hyödyntämiseksi sai kuitenkin pian jatkoa opetuspalveluiden saralla.
Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä on innoissaan keväällä 2021 startanneen projektin ensimmäisen vaiheen aikana toteutetuista opetustoimen kuntamittareista, jotka tarjoavat kattavan ja helppokäyttöisen näkymän kaikkiin keskeisiin tietoihin. Mittarit on toteutettu CGI Kuntapulssi -ratkaisulla.
“Saamme näkyviin muun muassa poissaolojen kehityksen ja tukiopetuksen määrät. Lukion osalta on mahdollista seurata esimerkiksi ikäluokkakohtaista keskiarvojen kehittymistä tuloarvosanoista päästötodistuksiin saakka”, toteaa Härtsiä.
Projektin seuraavassa vaiheessa oppilastiedon hyödyntämisessä on tarkoitus pureutua vieläkin syvemmälle.
Tarkempi näkymä painotuksiin ja historiatietoon
Äänekosken opetustoimen haasteena on toimintamalli, missä lautakunta edelleen myöntää kouluille niiden opetustuntien määrät. Näiden tuntien käyttämisen seuraaminen on ollut aikaisemmin hankalaa, mutta kuntamittarien ansiosta näihin lukuihin päästään nyt paremmin kiinni.
“Pystymme katsomaan, miten tunteja käytetään ja mihin Äänekosken koulujen rehtorit erityisesti satsaavat. Laitetaanko esimerkiksi paukkuja johonkin tiettyyn ikäluokkaan tai jonkun tietyn aineen opetukseen. Myös ryhmäkokoja ja oppilasmäärien kehitystä on mahdollista seurata online”, listaa Härtsiä.
Monesti kuntien päätöksenteossa joudutaan nojaamaan eri lähteistä hajanaisesti kerättyyn ja jopa vuosia vanhaan dataan. Tällaisen tiedon valossa on vaikeaa tehdä luotettavia ja kauaskantoisia päätöksiä. Esimerkiksi opetustoimessa toiminnan suunnittelu, resurssointi ja tulevan ennakointi vaatii tuekseen vankkumattoman luotettavaa dataa.
“Äänekosken opetustoimen tavoitteena on olla kaikissa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä aina askeleen edellä. Kuntamittarien kaltaista näkymää tarvitaan, jos halutaan vaikka tehdä jonkun tietyn ikäluokan hyvinvointia ja oppimista tukevia toimenpiteitä tai muita painotuksia”, sanoo Härtsiä.
Tulevaisuudessa dataa useista eri lähteistä
Tiedolla johtamisen avaintekijänä ovat keskeiset indikaattorit, jotka tarjoavat ajantasaista arjen tilannekuvaa ja luotettavaa historiatietoa erilaisten kehityskulkujen hahmottamiseksi. Äänekosken opetustoimen kuntamittareihin tuodaan tällä hetkellä paljon dataa opiskelijahallinnon kokonaisjärjestelmästä, mutta Härtsiä uskoo tilannekuvan muodostuvan tulevaisuudessa useiden eri tietolähteiden monipuolisesta yhdistelystä.
“Olisi kiinnostavaa saada esimerkiksi henkilöstödata osaksi opetustoimen mittareiden tarjoamaa näkymää. Tällä hetkellä sote-uudistus sitoo aika lailla kuntien ja kaupunkien resursseja, mutta sen myötä yksinkertaistuva palvelumalli vapauttaa voimavaroja tiedolla johtamisen kehittämiseen”, arvelee Härtsiä.
Tärkeimmät teesit kuntamittarien käyttöönottoon
- Määritä tavoitteet ja tarpeet
- Valitse sopiva raportointiratkaisu
- Kartoita luotettavat tietolähteet
- Testaa ja koekäytä valittuja mittareita
- Hyödynnä tarvittaessa uusia tietolähteitä
