Data lisää ymmärrystä ja auttaa päätöksentekijöitä kehittämään palvelujärjestelmää. Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina toimiva Harri Laihonen varoittaa kuitenkaan tuudittautumasta tyytyväisyyteen, kun dataa alkaa kertyä. Datan ja tietojärjestelmien lisäksi tarvitaan osaavaa tietojohtamista.
”On illuusio, että pelkästään dataa tuottamalla maailmasta tulisi parempi. Data itsessään ei kerro meille totuutta. Joudumme punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään siinä ajanhetkessä parhaita mahdollisia valintoja esimerkiksi siitä, kuinka allokoimme resursseja”, Laihonen sanoo.
Keskityttävä oleelliseen tietoon
Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää oikeaan suuntaan, ensimmäiseksi on huolehdittava siitä, että tuotettava tieto on oleellista tietoa. Tiedontuotannon on vastattava päätöksenteon tietotarpeisiin.
”Tarvitaan dataa esimerkiksi siihen, että ymmärretään miten tuotetut palvelut vaikuttavat ja mitä ne maksavat tai onko työntekijöitä riittävästi ja onko heillä riittävää osaamista”, Laihonen antaa esimerkkejä.
Kun oleelliset tietotarpeet on määritelty, on järjestettävä tiedon hankinta eri lähteistä. Myös tiedon prosessointi, analysointi ja varastointi on ratkaistava.
Vasta tämän jälkeen päästään tiedon hyödyntämiseen, kun päätöksiä voidaan tehdä tietoon perustuen.
”Oleellista on se, millä tiedolla johdetaan. Se ei ole rationaalinen optimointikysymys, vaan hyvin pitkälle neuvottelukysymys, minkälaista palvelujärjestelmää me rakennamme.”
Laihonen korostaa, että hänen näkemyksensä tietojohtamisesta on paljon laajempi kuin suoraviivainen etenemispolku tiedosta päätöksentekoon. Keskeinen kysymys on, miten dataa tulkitaan ja miten dialogia käydään läpi palvelujärjestelmän, jossa tietoa arvioidaan ja tehdään arvovalintoja.
”Oleellista on se, millä tiedolla johdetaan. Se ei ole rationaalinen optimointikysymys, vaan hyvin pitkälle neuvottelukysymys, minkälaista palvelujärjestelmää me rakennamme”, Laihonen sanoo.
Tulokset kumpuavat laaja-alaisesta hyödyntämisestä
Tietojohtamisessa ja sen kehittämisessä onnistuminen edellyttää palautetta, joka kertoo tuotetun tiedon hyödyllisyydestä ja tietotarpeiden täyttymisestä. Kun tietojohtamista on hyödynnetty käytännön kehittämisen tukena, sillä on raportoitu monenlaisia vaikutuksia.
Näitä ovat Laihosen mukaan esimerkiksi asiakasymmärryksen lisääntyminen, tuloksellisuuden parantuminen, nopeampi ja tarkempi päätöksenteko sekä palveluiden laadun paraneminen ja riskienhallinnan kehittyminen.
”Tiedolla johtaminen auttaa meitä ymmärtämään, mitä tapahtuu, ja miten pitää toimia."
Laihonen painottaa, että tiedolla johtamisen tuloksellisuus edellyttää, että se ei ole vain yksittäinen projekti tai tietyn erityisryhmän toimintakenttää vaan hyvin laaja-alaista toimintaa.
”Tiedolla johtaminen auttaa meitä ymmärtämään, mitä tapahtuu, ja miten pitää toimia. Keskeistä on, että me teemme tietopohjaisesti valintoja ja käymme vuoropuheluja eri ammattilais-, organisaatio- ja hallintotasojen kanssa ja yritämme rakentaa mahdollisimman hyvää palvelujärjestelmää.”
Laihosen askelmerkit tiiviisti:1) Tunnista ja määrittele, mikä tieto on oleellista
2) Järjestä datan hankinta, prosessointi, analysointi ja varastointi
3) Arvioi tuotettua tietoa kytkettynä hyvinvointialueen strategiaan ja tarpeisiin
4) Tee päätökset tietopohjaisesti ja seuraa toimeenpanoa
5) Käy aktiivista tietoperusteista dialogia hyvinvointialueen eri toimintojen kanssa ja rakenna kyvykkyyttä yhteensovittavaan johtamiseen
Lue lisää siitä, miten CGI auttaa hyvinvointialueita muutoksessa
