Soten askelmerkit, osa 2: Kohti sujuvia sote-palveluketjuja – mistä tiekartta uuteen?

Kuntalaisten tyytyväisyys ja hyvinvointialueiden olemassaolon edellytykset lunastetaan pitkälti asiointikokemuksen kautta. Kuntalaisille tuotettavat sote-palvelut, hyvinvointialueen toiminta suhteessa kotikunnan palveluihin ja psykologiset pienetkin jutut, kuten asioinnin helppous, ratkaisevat.

Hyvinvointialueiden aloittaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien väliltä poistuvat raja-aidat. Sen myötä on mahdollista tehdä kansalaisen näkökulmasta yhtenäisiä monialaisia palveluketjuja, koskevat hänen tarpeensa sitten kotihoitoa, hammashoitoa tai vaikkapa moneen polveutuvia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhdistäviä kokonaisuuksia.

Siirtyminen sujuvien palveluketjujen maailmaan ei tapahdu vain sillä, että siirrytään hyvinvointialueiden aikakauteen. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa niiden organisoitumista voisi luonnehtia ”pienimmäksi elinkelpoiseksi yksiköksi”. Valmisteluvaiheen ankarassa aikataulupaineessa on tehty vain ne toimenpiteet, jotka on ollut aivan pakko, jotta alueilla kyetään turvaamaan nykyisenkaltaiset sote-palvelut.

Siksi hyvinvointialueiden toiminta perustuu alkuvaiheessa pitkälti vanhaan. Vanhasta maailmasta ovat periytyneet myös monet niiden käyttämistä tietojärjestelmistä, joilla arjen toimintaa pyöritetään.

Suunnitelma uudelle toimintamallille

Kiivaimman toiminnan pystyttämisvaiheen jälkeen katse voidaan nostaa seuraavasta askeleesta pidemmälle menosuuntaan. Tässä vaiheessa on syytä laatia tiekartta kohti uutta toimintamallia ja suunnitella, missä vaiheessa palveluketjun eri osia on tarkoituksenmukaista muuttaa.

Suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää ymmärtää kokonaisuutta sekä palveluiden että tiedonhallinnan näkökulmasta. Siksi systemaattiseen suunnittelutyöhön toiminnan muuttamiseksi voidaan siirtyä vasta, kun uudelleenorganisoidusta toiminnasta saadaan kerättyä riittävästi dataa.

"Kuntalaista, asiakasta, alueen ominaispiirteitä ja tulevaisuuden muutoskuvia on ymmärrettävä, jotta sote-palveluketjut voidaan rakentaa tarkoituksenmukaisiksi ja sujuviksi."

Tarvitaan iso kuva kansalaisen palveluiden saatavuuden, kattavuuden ja laadun parantamisen näkökulmasta. Kuntalaista, asiakasta, alueen ominaispiirteitä ja tulevaisuuden muutoskuvia on ymmärrettävä, jotta sote-palveluketjut voidaan rakentaa tarkoituksenmukaisiksi ja sujuviksi.

Tiedolla johtamisesta työkalu sote-palveluiden kehittämiseen

Datan kerryttämiseen menee hyvinvointialueiden aloittamisesta noin vuosi, joten vuoden 2024 alussa voidaan siirtyä uuteen kehitysvaiheeseen. Hyvinvointialue 2.0 -vaihe kestää optimitilanteessa kaksi vuotta. Sen aikana toimintamallit voidaan rakentaa kunkin hyvinvointialueen näköisiksi ja paikallisesta kulttuurista ponnistaviksi niin, että ne parhaiten vastaavat oman hyvinvointialueen tarpeita.

Toiminnasta kerätty data luo pohjan hyvinvointialuetasoisten palveluiden suunnittelulle, ja paljon puhutusta tiedolla johtamisesta voidaan tehdä hyvinvointialueilla käytännön työkalu. Varsinaisesti vasta tässä vaiheessa kehittyvä organisaatio kykenee irtautumaan vähitellen vanhoista rakenteista ja niiden määrittelemistä toimintamalleista ja voi siirtyä uudistus kerrallaan tuottamaan sote-palveluita uusien prosessien mukaisesti.

"Kehitystyössä keskeistä on strategisen, taktisen ja operatiivisen johtamisen tuki ja tässä CGI:llä on paljon annettavaa."

Ajankohtaisiksi tulevat muun muassa kuntalaisten yhteisten asiointipalvelujen, toiminnanohjauksen ja raportoinnin kehittäminen. Kehitystyössä keskeistä on strategisen, taktisen ja operatiivisen johtamisen tuki. Tähän hyvinvointialueet tarvitsevat apua, ja CGI:llä on pitkän kehittämiskokemuksen ja suomalaisen sote-kentän tuntemuksen ansiosta tässä paljon annettavaa.

Lue myös:

Soten askelmerkit, osa 1: Kivijalka on rakennettava vauhdilla - miten välttää vauhtisokeus?