Juha Salmi, CGI

Juha Salmi

SOTE-tiedonhallinnan arkkitehti

Suomi astuu hyvinvointialueiden aikaan 1.1.2023. Tiukka aikataulutavoite tarkoittaa, että jokaisella tulevalla hyvinvointialueella on valtava paine toteuttaa muutoksia. 

Hyvinvointialueiden tehtävälista on pitkä. Sen kärkipäässä olevilla hankkeilla halutaan turvata kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen jatkuminen ja mahdollisimman kivuton siirtymä.

Hyvinvointialueilla on kyettävä ensi vuoden alussa myös maksamaan palkat, organisoimaan työvuorot ja hoitamaan potilas- ja ostolaskutus.

Kokeiluihin ei tässä aikataulussa ole mahdollisuutta, joten on perusteltua ottaa käyttöön jo toimivaksi todettuja tietojärjestelmiä. Kun ratkaisut ovat vielä modulaarisia, ne mahdollistavat hyvinvointialueelle joustavan kehityspolun muuttuvissa tarpeissa eivätkä sido tulevia tietojärjestelmähankintoja vain yhteen toimittajaan.

Onko maltti valttia?

Vaikka uudistuksella on kova kiire, kauaskantoisemmissa päätöksissä tarvitaan malttia. Hankala tilanne syntyy, kun kiireen varjolla hyvinvointialueilla käynnistetään tietojärjestelmähankintoja heti, kun päätöksentekokyky on olemassa.

Liiallisen kiireen riskinä on, ettei alueella ole vielä riittävän syvällistä käsitystä syntyvän hyvinvointialueen toimintamallista tai sen tulevista palvelurakenteista, eikä siitä minkälaiset tietojärjestelmät tukevat parhaiten uutta, syntyvää kokonaisuutta.

Iso kysymys, jonka ääreen hyvinvointialueilla pitäisi edes hetkeksi malttaa pysähtyä, onkin tämä: tehdäänkö ahtaassa aikatauluikkunassa kokonaisuuden kannalta oikeita asioita suunnitelmallisesti vai tehdäänkö niitä vain siksi, että kiireessä jotain on pakko tehdä?

Kun nyt katselen sote-uudistusta kokemukseni valossa (toiminnan muutoshankkeista, niihin liittyvästä tiedonhallinnan kehityksestä ja tietojärjestelmien hankintaprosesseista), pelkään, että hyvinvointialueilla tehdään liian kauaskantoisia ratkaisuja alkuvaiheen kiireen sanelemassa tahdissa ilman, että ajateltaisiin hyvinvointialueen muodostamaa uudenlaista kokonaisuutta. 

"Vaikka uudistuksella on kova kiire, kauaskantoisemmissa päätöksissä tarvitaan malttia."

Mielestäni maltti on nyt valttia. Kokonaisnäkemyksen muodostaminen hyvinvointialueen tulevasta toiminnasta on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa, koska toimijoilla ei voi olla siitä kokemusta. Kaiken lisäksi kokonaisuutta katsovien avainhenkilöiden rekrytointi on monilla alueilla vielä vaiheessa.

Tällä hetkellä hyvinvointialueiden päätöksiä jouduttaisiin tekemään hyvin vaillinaisen tiedon varassa. Dataa ei saada kerättyä vielä riittävästi, jotta sen perusteella ymmärrettäisiin esimerkiksi hyvinvointialueen palveluverkon muutostarpeita, palveluiden tuottamista, toiminnan tehokkuutta ja aiheutuvia kustannuksia.

Kohti kolmen vaiheen kehityspolkua

Kehityspolkua sote-integroituneesti toimiviin hyvinvointialueisiin pitäisi edetä kolmessa vaiheessa, jossa askelmerkit on asetettu vuosiin 2023, 2024 ja 2027.

Sen mukaisesti ensimmäinen vaihe, hyvinvointialue 1.0, alkaa ensi vuoden alussa, kun hyvinvointialueet astuvat voimaan. Tässä alkuvaiheessa hyvinvointialueilla yhden yhteisen organisaation pyörittämisen ja palveluiden tuottamisen kivijalka on uudistusta edeltävällä jaksolla saatu jollain tavalla rakennettua ja arjen pyörittäminen on mahdollista.

"Kehityspolkua sote-integroituneesti toimiviin hyvinvointialueisiin pitäisi edetä kolmessa vaiheessa, jossa askelmerkit on asetettu vuosiin 2023, 2024 ja 2027."

Pikkuhiljaa uudelleen organisoidusta toiminnasta alkaa kertyä kokemusta, ja vähitellen selkiytyy, mitä dataa toiminnan johtamiseen tarvitaan, ja mitkä ovat ensisijaiset kehittämiskohteet. Uudistuksia on järkevä alkaa toteuttaa seuraavassa, vuonna 2024 alkavassa hyvinvointialue 2.0 -vaiheessa.

Siitä alkaa toiminnan kehittämisen jakso, ja pitkän tien päässä häämöttää optimitilanteessa hyvinvointialue 3.0 vuonna 2027. Vasta silloin sote-integroituneesti toimivat hyvinvointialueet muuttuvat todeksi ja sote-uudistuksen tavoitteet alkavat laajemmin konkretisoitua.

 

Mitä tarkoittaa HVA 2.0? Siitä jatkan seuraavassa kirjoituksessani. Stay tuned.

 

Lue myös:

 

Tule kuulemaan lisää aiheesta CGI:n osastolle Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päiville!

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2022

Kirjoittajasta

Juha Salmi, CGI

Juha Salmi

SOTE-tiedonhallinnan arkkitehti

Olen Juha Salmi ja työskentelen CGI:llä sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan arkkitehtina. Minulla on yli 20 vuoden kokemus tiedonhallinnan haasteisiin vastaamisesta ja toimintalähtöisen IT:n rakentamisesta viitekehysten hyödyntämisen ja käytännön kokemuksen kautta. Työskentelen sote-alan projekteissa muun muassa tiedonhallinnan, tiedolla johtamisen, kokonaisarkkitehtuurin, ...