Hyvinvointialueiden kehitys sote-integroituneeksi toimijaksi on pitkä tie. Jos hyvinvointialueiden mukaista sote-palvelutuotantoa on alettu kehittää systemaattisesti ja tietopohjaisesti vuodesta 2024 alkaen, kuten aiemmassa blogikirjoituksessani kuvasin, hyvinvointialueiden kattavia palveluketjuja alkaa olla otettavissa laajasti käyttöön vuodesta 2027 lähtien.
Tätä vaihetta voi kutsua hyvinvointialue 3.0:ksi. Sen myötä sote-uudistuksen kaavaillut hyödyt alkavat konkretisoitua kansalaisten parempina sote-palveluina.
Kohti sujuvia yhden luukun palveluketjuja
Perspektiiviä kehitysaskelten vaatimasta ajasta saadaan katsomalla tehtyjä uudistuksia. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksotessa vuosikymmen sitten aloitettu integraatiomalli on vasta parin viime vuoden aikana saatu vietyä toimivasti käytäntöön.
Kehitystyössä on sisäänrakennettua hitautta, koska organisaatioiden päätöksenteon ja teknisten toteutusten lisäksi aikaa on varattava siihen, että sote-palveluita arjessa tuottavat ammattilaiset pystytään pitämään muutosvauhdissa mukana. Heidän kuormitustaan ei saa kasvattaa omaksumiskyvyn ylittävällä uudistusvyöryllä, ja myös palveluiden käyttäjien kokemukset on huomioitava tarkasti.
"Vasta yli neljä vuotta uudistuksen käynnistyttyä, hyvinvointialueilla toimitaan sote-integroituneessa ympäristössä."
Vasta hyvinvointialue 3.0 -vaiheessa, yli neljä vuotta uudistuksen käynnistyttyä, hyvinvointialueilla toimitaan sote-integroituneessa ympäristössä. Tässä vaiheessa alueilla on monialaisia yhtenäisiä palveluketjuja, ja liikkuminen terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välillä sujuu ilman raja-aitoja. Myös yhden luukun asiointi onnistuu. Näin sote-uudistuksella tavoitellut hyödyt alkavat konkretisoitua.
Jaossa ei ole pikavoittoja
Blogisarjassani olen kuvaillut hyvinvointialueiden vaiheittain etenevää kehityskaarta. Sen mukaisesti sote-uudistuksessa ei ole odotettavissa pikavoittoja. Jos niihin pyritään ilman harkittuun päätöksentekoon tarvittavaa riittävää käyttökokemuksista kerättävää datapohjaa, virheet voivat tulla kalliiksi. On jopa riski, että hätiköidyt päätökset esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta voivat todellisuudessa jopa viivästyttää niistä saatavia hyötyjä.
"Tämän päivän päätösten perusteella tehtävät hankinnat tulisivat hyvinvointialueilla käyttöön aikaisintaan vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella."
Suurten tietojärjestelmäuudistusten käyttöönotto vie hankintapäätöksestä aina useita vuosia. Siksi tämän päivän päätösten perusteella tehtävät hankinnat tulisivat hyvinvointialueilla käyttöön aikaisintaan vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Tavoitteena tyytyväinen asiakas
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden käynnistämisessä eletään viime hetken valtavassa aikataulupaineessa. Silti pitkän tien kulkeminen ja kaikkien hyvinvointialueiden kehitysvaiheiden läpikäyminen kannattaa.
Konkreettisesti pitkäjänteisen kehitystyön onnistuminen mitataan vasta vuosien päästä.
Tehty työ voi konkretisoitua hyvinvointialueen asukkaan näkökulmasta sujuvasti hoituvana palveluketjuna, ilman että vanhat palveluntuottajien raja-aidat näkyisivät hänelle millään tavalla.
"Kansalaisia vartenhan tätä uudistusta tehdään ja parempia sote-palveluita rakennetaan."
Jos asiakas on saamaansa palveluun tyytyväinen, silloin sote-uudistusta voidaan pitää onnistuneena – kansalaisia vartenhan tätä uudistusta tehdään ja parempia sote-palveluita rakennetaan.
Lue myös:
Soten askelmerkit, osa 1: Kivijalka rakennettava vauhdilla - miten varotaan vauhtisokeutta?
Soten askelmerkit, osa 2: Kohti sujuvia sote-palveluketjuja – mistä tiekartta uuteen?
Kirjoittajasta
Juha Salmi
SOTE-tiedonhallinnan arkkitehti
Olen Juha Salmi ja työskentelen CGI:llä sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan arkkitehtina. Minulla on yli 20 vuoden kokemus tiedonhallinnan haasteisiin vastaamisesta ja toimintalähtöisen IT:n rakentamisesta viitekehysten hyödyntämisen ja käytännön kokemuksen kautta. Työskentelen sote-alan projekteissa muun muassa tiedonhallinnan, tiedolla johtamisen, kokonaisarkkitehtuurin, ...
