Työn murros Suomessa -tutkimuksen mukaan yli 70% työntekijöistä on sitä mieltä, että työnantajalla tulisi olla suurempi vastuu työhyvinvoinnin edistämisestä.
Jatkuvasti lisääntyvän kiireen, muuttuvien työn muotojen ja toimenkuvien sekä kasvavien työn tekemiseen liittyvien osaamisvaatimusten ja tulostavoitteiden paineessa työntekijöiden toive on perusteltu. Ennakoimalla henkilöstön työkykyä, ennakoi työnantaja myös organisaationsa tuloksentekokykyyn vaikuttavia riskejä.
Työkykyjohtaminen on tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista. Työkykyjohtaminen tarkoittaa myös reaktiivista ja proaktiivista vaikuttamista myös niihin tekijöihin, joilla on epäsuora vaikutus yksilön työkykyyn.
Yritykset ovat entistä tietoisempia työkykyjohtamisen merkityksestä ja osaavat siten myös vaatia vaikuttavampia palveluja. Tässä on merkitykselliseksi noussut esiin eri toimijoiden, kuten henkilöstöhallinnon, eläkevakuuttajien ja työterveyshuollon yhteistyö.
Ennakoiva ja strateginen työkykyjohtaminen huomioi sekä yksilön tilanteen että yhteisen työn kehitysvaiheen, tekemisen tavat, tavoitteet ja työn kontekstin.
Vaikuttava työkyvyn johtaminen rakentuu eri toimijoiden, kuten työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuskumppaneiden ja työeläkevakuuttajan välisenä sujuvana yhteistyönä.
Työn murroksen tutkimus
Selvitimme työn tulevaisuutta ja siihen liittyviä näkemyksiä ja kokemuksia laajasti. Keskustelu työn tulevaisuudesta on painottunut tyypillisesti pelkästään uhkakuviin ja yleensä vain jommankumman osapuolen – työntekijöiden tai työnantajien –näkemyksiin, mutta halusimme sukeltaa syvemmin aiheeseen ja tutkia molempien osapuolten kokemuksia.
Miten datan voi valjastaa tukemaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyä?
Työkyvyn säilyttäminen murroksen keskellä on paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta keskeinen asia, jolla turvataan yritysten ja organisaatioiden kilpailukyky, työurat ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. Mitä keinoja meillä on datan avulla turvata työkykyä?
Siilojen purkutalkoot työkykyjohtamisen tueksi
Osatyökykyisten tukeminen on kriittistä sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Teema on kirjattu myös hallitusohjelmaan, jonka myötä mm. toteutetaan erityisesti työttömille suunnattu työkykyohjelma ja valmistellaan osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvin monialainen palvelukokonaisuus, johon kuuluu toimijoita ja järjestelmiä, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa, mutta joilla pahimmassa tapauksessa on vain vähän tekemistä keskenään.
Vahva toimialaosaamisemme erityisesti henkilöstöjohtamisen, työterveyden ja eläkevakuuttamisen puolella luo pohjan, jolla pystymme tukemaan organisaationne työkykyjohtamista kokonaisvaltaisesti, huomioiden organisaation eri tasot ja koko henkilöstön.
Monipuoliset ratkaisumme kattavan työntekijän koko elinkaaren, mikä mahdollistaa sen, että asioihin päästään kiinni jo ennen kuin työkyky alkaa alentua. Ratkaisut perustuvat keskitettyyn tiedonhallintaan ja työkaluihin, jotka seuraavat, mittaavat ja parantavat henkilön työhyvinvointia.
Yksi konkreettinen esimerkki on edistyneen analytiikan valjastaminen työkyvyn ylläpitoon. Lue täältä, miten toteutimme esimerkiksi Työterveys Virran kanssa ratkaisun, joka ennakoi sairausriskejä.
Henkilöstöjohtamisen konsultointi
