Minulla on ollut tilaisuus seurata kuntien strategiatyötä aitiopaikalta jo pidemmän aikaa. Ennen kuntalain uudistumista 2015 kunnissa oli hyvin vaihtelevia käsityksiä siitä mitä strategialla tarkoitetaan.
Oli hyvin tavallista, että erilaisia strategioiksi kutsuttuja suunnitelmia ja kehittämisohjelmia oli suurissa kaupungeissa jopa kymmeniä. Tähän olivat osaltaan vaikuttamassa hajanaiset johtamis- ja toimintamallit, joita viime vuosina on ahkerasti yhtenäistetty erityisesti isoissa kaupungeissa.
Nykyisen kuntalain mukaisesti kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista (37 §). Lisäksi kunnan talousarviossa on sovittava kunnan taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa (110 §).
Vaatimus kunnan kaikkien tavoitteiden ja toiminnan sitomisesta samaan strategiakokonaisuuteen vaatii kunnilta uudenlaista johtamista, jonka opettelu on jatkuva prosessi.
Ensimmäiset uuden kuntalain mukaiset strategiat olivat varsinkin suuremmissa kaupungeissa hyvin laajoja ja yksityiskohtaisia dokumentteja. Yksittäisiä tavoitteita ja niiden alatavoitteita saattoi olla jopa satoja, mikä heijastui suoraan muun muassa strategian seurannan ja arvioinnin vaatimaan työmäärään.
Meneillään olevan valtuustokauden strategiat ovat jo melkeinpä toisessa ääripäässä. On selvästi havaittavissa pyrkimys kohti jatkuvasti yksinkertaisempaa strategiarakennetta ja selkeämpää viestintää.
Hyvä strategia ohjaa aidosti toimintaa
Usein sanotaan, että strategian laatiminen on valintojen tekemistä. Selkeitä valintoja kuntien strategioissa harvoin kuitenkaan näkyy. Yhtäältä tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon kuntien johtamisen ja päätöksenteon haasteet. Yleisluontoisiin linjauksiin on kaikkien helpompi yhtyä ja niillä voidaan perustella monenlaista toimintaa ja investointeja. Toisaalta liian yleinen strategia jää helposti proosaksi, jolla ei ole aitoa ohjausvaikutusta.
Richard P. Rumelt korostaa erinomaisessa kirjassaan Good Strategy, Bad Strategy nimenomaan ohjausvaikutuksen merkitystä. Hyvälle strategialle on Rumeltin mukaan ominaista, että se kertoo tavoitteiden lisäksi, mitä niiden saavuttaminen edellyttää.
Pelkkä tavoitteiden kuvaaminen ei siis vastaa strategian määritelmää. Lähtökohtana on tunnistaa keskeisimmät ratkaistavat ongelmat, määrittää ongelmanratkaisussa käytettävät lähestymistavat ja muodostaa niiden pohjalta suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.
Digitalisaatio osana kuntastrategiaa
Erityisen ongelmalliseksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun ruvetaan puhumaan kaupungin toiminnan ja palvelujen digitalisoinnista. Selkeän strategisen ohjauksen puuttuessa ei ole varmuutta, että tehdään oikeita asioita. Sen sijaan, että tavoiteltaisiin laajamittaista digitaalista muutosta ja siitä seuraavia hyötyjä, tehdään pistemäisiä projekteja, jotka kohdistuvat yksittäisiin toimintoihin ja prosesseihin. Kehittämistyö on hidasta ja keskittyy usein organisaation sisäisten ongelmien ratkomiseen asiakkaille suunnattavien palvelujen parantamisen sijaan.
Monet kaupungit ovat viime vuosina ryhtyneet laatimaan digi- ja datastrategioita, joiden tarkoituksena on tulkita kuntastrategioita digitalisaation näkökulmasta, sekä kuroa umpeen kuilua strategisten tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välillä.
CGI Voice of Our Clients -tutkimusta varten haastatelluista kunnista 84% on laatinut koko organisaation laajuisen digistrategian, mutta vasta 19% kertoo saavuttaneen tuloksia. Tulosten saavuttaminen vaatii syvällistä kuntien toiminnan osaamista sekä ymmärrystä teknologioiden mahdollisuuksista – ja ennen kaikkea kykyä tehdä oikeita valintoja.
Mikä tärkeintä, samoin kuin minkä tahansa hyvän strategian, myös digi- ja datastrategian on kyettävä ohjaamaan toimintaa. Tärkeysjärjestykseen asetetut tavoitteet vaativat tuekseen tiekartan, joka kertoo selkokielellä mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Samalla voidaan varmistaa, että yksittäisistä projekteista saadaan muodostettua synergioita synnyttäviä yhteensopivia kehittämiskokonaisuuksia.
Tuoreessa webinaarissa käymme läpi, millaisia strategisia kehittämisteemoja kaupungeilla on ja miten digitalisaatiota lähestytään strategian näkökulmasta.
Kirjoittajasta
Jussi Vira
Kehitysjohtaja
Osaamisalueitani ovat kuntien strateginen suunnittelu ja digitaalisen muutoksen johtaminen. Minulla on myös laaja-alaista käytännön kokemusta dataan ja tekoälyyn pohjautuvista ratkaisuista. Kuinka voisin olla avuksi?
