Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut siirtyvät kuntien alaisuuteen 1.1.2025. Lokakuun 2023 loppuun mennessä kunnat ja järjestämisalueet ovat jättäneet työ- ja elinkeinoministeriölle esityksensä työllisyyspalveluiden järjestämisestä.
Käytännössä kunnille ja järjestämisalueille jää ensi vuosi aikaa valmistautua siihen, että työllisyydenhoito siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle. Kuntakokeilumalliin osallistuminen on mahdollistanut osalle kunnista varaslähdön työllisyyden hoitoon kunta- ja järjestämisaluevetoisesti.
Mitä vuoden kuluttua tapahtuva TE-palveluiden muutos oikein tarkoittaa kunnan näkökulmasta, millainen muutos on kyseessä? Yhdellä sanalla sanottuna: valtava.
Ensinnäkin TE-palveluiden muutos sisältää työllisyyden hallintaan liittyvän henkilöstön siirtymisen kuntien palkkalistoille. Toiseksi se tuo mukanaan uusia tai vähintäänkin konsolidoituja tarpeita ja prosesseja, kuten talouden, tietotekniikan, johtamisen, viestinnän ja osaamisen kannalta. Näiden lisäksi kunnan tai järjestämisalueen viitekehyksessä on erityisen tärkeää pitää mielessä muutoksen vaikutus työnhakijoiden ja työnantajien palveluprosesseihin eri ekosysteemeissä, kuten yritys-, elinkeino- ja koulutuspalveluissa. Kuulostaa aika mittavalta uudistukselta, eikö?
Miten valtavaan TE-palveluiden uudistukseen kannattaa valmistautua, kun aikaa on enää vuosi? Yhtenä suurimmista IT- ja konsulttitaloista Suomessa CGI työskentelee lähes jokaisen Suomen kunnan kanssa. Tältä näköalapaikalta suosittelemme miettimään ainakin seuraavia osa-alueita:
1. Kirkas tavoitetila ja strategia muutoksesta
Mitä kunnan tai järjestämisalueen näkökulmasta tavoitellaan? TE-palveluiden uudistus mahdollistaa monia asioita seudullisen elinvoiman kehittämisestä aina yritysyhteistyön terävöittämiseen.
2. Uudistuksen vaatimuksia tukevat ydinprosessit
Ovatko tiedossa esimerkiksi IT-, talous-, johtamis- ja viestintäprosessien tämänhetkinen valmius suhteessa muutoksen vaatimuksiin? Tiedetäänkö, mitä pitää muuttaa tai kehittää, jotta kaikki varmasti toimii 1.1.2025?
3. Selkeät työnhakijan ja työnantajan palvelupolut
Näiden muotoileminen ja testaaminen toimiviksi hyvissä ajoin on tärkeää samalla huomioiden digitaalisten toimintojen kytkeminen palveluihin. Työllisyysalueen sisällä voidaan sopia vapaasti palveluiden käytännön tuottamisesta niin, että työnhakijat löytävät työtä ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia.
4. Muutoskyvykkyyden rakentaminen organisaation sisään
Muutosvalmius lähtee yksilöistä. Muutoksen läpivientiin tarvitaan oikeat ihmiset oikeilla paikoilla ja oikeilla kyvyillä varustettuina.
5. Roolit ja resursointi
Muutos vaatii aina tekijänsä. Onko uudistusta ajatellen huomioitu riittävät resurssit? Aikataulu on tiukka, joten tässä ei kannata oikaista.
CGI:n muutosvalmiusarvio auttaa yllä mainittujen kohtien tehokkaassa kartoittamisessa, mikäli havaitaan että näitä asioita olisi hyvä tarkastella tehokkaasti ja kokonaisuutena. Olette sitten muutosmatkanne alussa, keskivaiheilla taikka kuntakokeilun myötä jo hyvässä vauhdissa, muutosvalmiusarvio auttaa teitä keskittymään muutosmatkanne kannalta oleellisimpiin tekijöihin.
Ota meihin rohkeasti yhteyttä, kun haluat tietää lisää.
Kirjoittajasta
Saara Karasvirta
Lead of Change Management (SBU Finland, Poland and Baltics)
Olen Saara Karasvirta ja minulla on lähes 15 vuoden kokemus (digitaalisesta) muutoksesta ja transformaatiosta, liiketoiminnan kehittämisestä ja strategiasta. Olen työskennellyt globaalisti Suomen suurimpien yritysten ja organisaatioiden kanssa haastavien muutosten parissa, ja fokus on aina ollut ihmisissä ja organisaatioissa.
