Tässäkö se nyt oli – AI joka korvaa tietotyöläiset?

Muutama kuukausi sitten julkaistiin ChatGPT -niminen tekoälymalli, joka kykenee keskustelemaan ihmisen kanssa chatin välityksellä. Muutamassa viikossa siitä muodostui ilmiö, joka täytti sosiaalisen median ja sanomalehdet. Tähän päivään asti media on ollut täynnä esimerkiksi tietoja siitä:

• Mikä on ChatGPT ja mihin se on tarkoitettu?
• Mihin kaikkeen ChatGPT pystyy ja mihin taas ei?
• Mitä ChatGPT tarkoittaa toimittajille, koodareille ja asiakapalvelijoille vai tarvitaanko heitä enää?

Tässä kirjoituksessa sukelletaan aiheeseen ja katsotaan, mistä tässä on kyse ja minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkakuvia siihen liittyy.

Onko ChatGPT pelkkää hypeä?

Jos kysyt ChatGPT:stä data scientistilta - vastaus voi olla nuivahko “Ei siinä ole AI (tekoäly) mielessä mitään uutta tai mullistavaa”. Tämä on tavallaan totta. ChatGPT:n kehittäneen OpenAI -yhtiön tutkijat ja insinöörit julkaisivat aiheesta whitepaperin jo 2018. ChatGPT perustuu GPT -tekologiaan joka on ollut jo useamman vuoden saatavilla - ChatGPT on vain Chat -käyttöön optimoitu versio siitä.

ChatGPT on mullistava teknologia, koska se tuo AI:n kaikkien ulottuville. Sen suurin saavutus onkin AI:n popularisointi. Pilvipodissa vieraana ollut Microsoftin Petri Savolainen kiteyttää asian hyvin “AI on ylimarkkinoitu, mutta alihyödynnetty”.

Tähän asti AI on ollut kansalle data scientistien neuroverkkohöpinää. IT-asiantuntijoiden, puhumattakaan liiketoiminnan edustajien on ollut vaikea hahmottaa, mihin AI todellisuudessa kykenee ja mihin ei. Nyt tekoäly on kaikkien saatavilla helpon Chat-käyttöliittymän kautta.

Tällä hetkellä kaikki pääsevät kokeilemaan ChatGPT:tä käytännössä ja yritykset ympäri maailmaa miettivät kuumeisesti, mihin kaikkea sitä voidaan hyödyntää. Tämä on saanut aikaan valtavan AI-buumin, joka aiheuttaa väistämättä sekä pistäviä pettymyksiä että huimia läpimurtoja.

Miten tekoälyä voidaan käytännössä hyödyntää?

Generatiivinen tekoäly viittaa koneoppimisalgoritmeihin, joiden avulla tietokoneet voivat käyttää olemassa olevaa sisältöä, kuten tekstiä, ääni- ja videotiedostoja, kuvia ja jopa koodia uuden sisällön luomiseen. Teknologian suuri saavutus on, että mallille ei tarvitse etukäteen kertoa, että mitä siltä halutaan. OpenAI:n kehittäjät ovat luoneet generatiivisen mallin, joka tuottaa asioita, joita mallin opetusvaiheessa ei ole vielä tiedetty. 

ChatGPT ei ole ainoa laatuaan vaan olemassa on paljon muita toimijoita ja vastaavia malleja. Kuvassa on avattuna markkinapelureita tarkemmin:

• Tekstipohjaisia malleja ovat mm GPT-3, ChatGPT, OPT, LaMDA, Gopher AI, Claude ja Bloom. 
  

  Tekstipohjaisista malleista koodin generointiin käytetään mm Codexia, jota GitHubin Co-pilot -työkalu hyödyntää, sekä Claude, johon Sourcegraph -sovellus perustuu. Nämä ovat ohjelmistokehittäjien käyttöön kehitettyjä työkaluja, jotka tuottavat ohjelmakoodia kehittäjien puolesta. 

• Kuvien generointiin löytyy mm Stable Diffucion, Midjourney ja DALL-E. DALL-E (äännetään Dolly) voi käyttää helposti selaimella. 
  Jos esimerkiksi pyydän DALL-E –ohjelmaa tekemään minulle öljymaalauksen kirjolohesta, joka hypää joella ilmaan – tuottaa ohjelma minulle pyytämäni kuvan.
• 3D malleja voidaan luoda tekstin perusteella Google Dream Fusionilla ja NVidian GET3D, joka tekee 3D malleja valokuvien perusteella.
• OpenAI:n Jukeboxilla voit tuottaa omaa musiikkia suosikkimuusikkosi tyylillä

Valtava käyttökohteiden kirjo avaa ovia uusille innovaatioille

Lienee sanomattakin selvää, että edellisessä kappaleessa kuvatut mallit mahdollistavat tuhansia käyttökohteita ja avaavat valtavan määrän erilaisia mahdollisuuksia. Ei edes kannata yrittää teeskennellä, että osataan jo kuvitella kaikki käyttökohteet, joissa näitä tullaan hyödyntämään.

Tällä hetkellä CGI:llä on käynnistymässä pilottihankkeita esimerkiksi seuraaviin käyttökohteisiin:

• Asiakaspalvelun automatisointi
• Teams -pohjaisten tukipalveluiden automatisointi
• Ohjelmistojen kehittäminen koodia generoimalla
• Prosessiautomaatio

Aloitetaan näistä ja katsotaan mitä innovaatioita tämä tuo tullessaan!

ChatGPT:n kanssa täytyy myös olla tarkkana

Millaisia uhkakuvia AI maailmaan liittyy? Aihe on niin laaja, että siitä voisi kirjoittaa oman blogipostauksen. Tässä kuitenkin muutamia näkökulmia pohdittavaksi.

• Tekijänoikeudet - kuka omistaa tekijänoikeudet, kun sisältö, jonka perusteella lopputulos on tuotettu saattaa olla tekijänoikeuksien alaista?
• Miten lopputuloksen oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan?
• Voidaanko meihin vaikuttaa esimerkiksi poliittisesti värittämällä sisältöä?
• Voiko kyberrikolliset ujuttaa meille sisältöä AI:n kautta?
• Miten AI:lle annettua sisältöä hyödynnetään?
• Missä tilanteissa AI:n hyödyntäminen on laillista?

Teknologian tiimoilta saattaa ilmetä myös aivan uudenlaisia uhkia, joita emme osaa edes kuvitella vielä.

Muutos on mahdollisuus myös työntekijöille

AIemmin lukemani OpenAI somepostaus kiteytti asian aika hyvin: “AI ei korvaa sinua. Sinut korvaa henkilö, joka käyttää AI:ta”. Devaajia, toimittajia ja asiakaspalvelijoita tulee siis olemaan jatkossakin, mutta näiden henkilöiden työnkuvat ovat murroksessa ja toimenkuvat tulevat muuttumaan nykyisestä. AI takaa sen, että uudenlaisia toimenkuvia syntyy. Esimerkiksi Prompt Engineerin on GPT:n tiimoille syntynyt uudenlainen rooli. Kun GPT:lle annetaan syöte (esimerkiksi kysymys), sitä sanotaan promptiksi.

AI osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen, mutta siitä saa paljon enemmän irti, kun kysymyksen oheen kuvataan konteksti, kuten taustatietoja, kenen näkökulmasta sisältöä tuotetaan, mikä on kohderyhmä ja millaisessa muodossa vastaus halutaan. Tätä voi verrata hakukoneoptimointiin. Hakukone kyllä löytää verkkosivusi, mutta jos haluat, että hakukone nostaa juuri sinun tuotteesi ja palvelusi hakutuloksissa hyville sijoituksille ja potentiaalisen asiakkaan tietoisuuteen, tarvitaan hakukoneoptimointiin erikoistuneen asiantuntijan työtä. Sama pätee AI malleihin – parhaan hyödyn saaminen vaatii asiantuntemusta.

Yleisiä AI -malleja voidaan myös esiopettaa johonkin tiettyyn substanssiin. Voimme esimerkiksi opettaa yleisen AI mallin ymmärtämään syvällisesti vaikkapa tietyn toimialan asiakaspalvelua, tai palkanlaskentaa. Tämä vaatii sunstanssiosaamisen lisäksi ymmärrystä siitä miten mallia opetetaan.

Kuuntele Pilvipodin Chat GPT jakso

Tekoälyssä otettiin pitkä harppaus, kun ChatGPT tuli koko kansakunnan saataville. Mitkä olivat ensireaktiot ChatGPT:stä? Mitä mahdollisuuksia ChatGPT avaa kansalaisille ja organisaatioille? Millaisia uhkakuvia siitä syntyy? Näihin aiheisiin ja käyttötapauksiin syvennytään tarkemmin, kun Matin vieraaksi saapuu CGI:n teknologiajohtaja Pekka Brax. 

Blogin on kirjoittanut Matti Koljonen.