Miltä näyttää tietotyön automaatio lähitulevaisuudessa? Vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin vaikeaa, yritetään!
Ennustus 1. Tehtäväautomaatiosta kokonaisprosesseihin
Isoin trendi maailmalla ja Suomessa on muutos kohti kokonaisprosesseja. Erilaisilla yksittäisillä ratkaisuilla, kuten esimerkiksi ohjelmistorobotiikalla, on saatu hyviä tuloksia yksittäisten tehtävien automatisoinnissa, ja saatu näin vapautettu työntekijöiden aikaa. Organisaatioiden tarve on kuitenkin hallita ja automatisoida kokonaisuuksia, jolloin saadaan myös näkyvyyttä ja tehokkuutta toimintaan.
Ennustus 2. Prosessit aidosti näkyviksi prosessilouhinnalla, -analytiikalla ja -muotoilulla
Kokonaisprosessien mallintaminen, analysointi ja muutostoimenpiteiden vaikutusten seuranta vaatii dataan perustuvaa seurantaa. Kokeneinkaan asiantuntija ei pysty tietämään kaikkia prosessiin liittyviä poikkeamia ja pullonkauloja.
Organisaatioissa on tehty prosessilouhinnan kokeiluja jo joitakin vuosia, tavoitteena saada prosessien ongelmakohdat näkyville ja korjattavaksi. Nämä kokeilut ovat valitettavan usein lähteneet puhtaasti välineiden kautta, mutta todellisten tulosten saavuttaminen vaatii oikeiden välineiden ohella ymmärrystä datasta, prosesseista ja välineiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Prosessilouhinta ja laajemmin prosessianalytiikka ovat jatkossa merkittävässä roolissa, kun mietitään toimintamalleja, joilla organisaation toimintaa kehitetään ja digitalisoidaan. Prosessilouhinta ei myöskään ole kertasuoritus, vaan tehtyjen muutosten vaikutusten mittaaminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja analysointia.
Ennustus 3. Systeemiajattelu automaatioonkin
Kun automaatiota on tehty pienessä mittakaavassa, esim. yksittäisten tehtävien tasolla, asiat ovat varsin selkeitä ja riippuvuudet ovat hallittavissa. Automaation laajetessa koko organisaatioon ja sidosryhmään yli siilojen, muuttuu asia haasteellisemmaksi. Kokonaisuuden ymmärtäminen on elintärkeää. Systeemiajattelulla pyritään hahmottamaan kokonaisuuksia ja riippuvuuksia. Sillä pyritään vastaamaan esimerkiksi kysymykseen, kuinka liiketoiminta, toimintaympäristö, sidosryhmät, palvelut, prosessit, ihmiset, organisaatio, data, atk-systeemit ja sovellukset toimivat yhteen. Ylipäätään sidosryhmien toiminta on otettava entistä enemmän huomioon, kun mietitään kokonaisprosesseja.
Ennustus 4. Datan kanssa törmätään entistä isompiin haasteisiin
Tekoäly mahdollistaa entistä älykkäämmät automaatiot, mutta ne myös vaativat riittävästi luotettavaa dataa. Monet kokeilut eivät koskaan päädy tuotantoon ennen kuin data saadaan kuntoon. Data Engineering osaamisesta ja tuotteistetuista datan hallinnan ratkaisuista tulee entistäkin kriittisempi osa organisaatioiden toimintaa.
Ennustus 5. Robotit ja agentit tulevat useamman käyttäjän työpöydälle
Merkittävä osa automaatioista tapahtuu järjestelmien välillä tai taustalla palvelimilla suoritettuna. Tietyt käyttötapaukset, esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa, vaativat kuitenkin reaaliaikaista toimintaa. Rokobotti, CGI:n toteuttama koronarokotusten kirjausavustin ei voisi toimia siten, että kirjaukset tehdään seuraavan yönä sovittuun aikaan. Tilanteessa, jossa ammattilaisen on voitava tarkistaa riskitekijät, tarvitaan automaatio, joka toimii käyttäjän työasemalla ja avustaa käyttäjää automatisoimalla toistuvat rutiinivaiheet. Vastaavasti asiakaspalvelijan työtä helpottaa, kun asiakkaan tietojen koostaminen tai moneen järjestelmään päivittäminen tehdään suoraan palvelutilanteen aikana.
Ennustus 6. Kaupallisten alustojen osto ja myynti jatkuu
Siirryttäessä vaativampiin automaatiototeutuksiin, yksittäisten kyvykkyyksien alustatoimittajilla on haasteita vastata kysyntään. Vastaavasti esimerkiksi ohjelmistorobotiikan puuttuminen kyvykkyyksistä on nähty isona puutteena perinteisille ohjelmistotoimittajille. Tämä on jo näkynyt useina kauppoina, esimerkiksi UiPath/Cloud Elements+Process Gold, Microsoft/ Clear Software+Softomotive, ServiceNow/Intellibot, Salesforce/Servicetrace, IBM/WDG Automation. Uskon, että tämä kehitys tulee jatkumaan myös vuonna 2022.
Ennustus 7. Avoimen lähdekoodin automaatioita tarjotaan avoimena ja “avoimena”
Avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttö esim. ohjelmistorobotiikassa lisää merkitystään, mutta termin avulla myydään myös osittain avoimia ratkaisuja, joissa esimerkiksi hallintavälineet ovatkin suljettuja. Tämä voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kun tilaaja haluaa siirtää ratkaisun toiselle toimittajalle. Kollegani Tomi on avannut tätä laajemmin omassa blogitekstissään.
Ennustus 8. Hyötyjen mittaamisesta hyötyjen ulosmittaamiseen
Organisaatioiden johto on vaatinut mitattavia tuloksia vastineeksi automaatioon tehdyille investoinneille. Ensi vuonna vaatimukset kasvavat yhä useammissa organisaatioissa siten, että osaamiskeskuksen tai liiketoimintojen on näytettävä konkreettisesti hyödyt, esimerkiksi mihin automaation vapauttama työaika on käytetty.
Ennustus 9. Low-code -kehitykseen panostetaan isosti
Vähäkoodisella kehityksellä pyritään saamaan nopeutta ja ketteryyttä uusien liiketoimintasovellusten kehittämiseen ja käyttöönottoon. Perinteiseen, ohjelmointiosaamista vaativaan kehitykseen ei saada riittävästi osaajia suhteessa tarpeeseen. Low-code alustojen avulla voidaan myös antaa hallittuja työkaluja kansalaiskehittäjille, jotka automatisoivat omia päivittäisiä töitään. Tulemme myös näkemään epäonnistuneita ohjelmia, mikäli low-code kehittämistä ei ohjata ja hallita organisaatiossa.
Ennustus 10. Ihmisten rooli korostuu
Kaikesta automaatiosta ja välineistä huolimatta ihmisiä tarvitaan entistä enemmän tekemään tiettyjä prosessien vaiheita ja päätöksiä, kehittämään organisaation toimintaa ja innovoimaan uusia liiketoimintamalleja sekä tietysti toteuttamaan automaatioita. Osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan sekä liiketoiminnoissa että IT:ssä aiempaa laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseksi.
Ennustus 10+1. Tekniset ratkaisut ovat edelleen vain yksi osa palapeliä
Kokonaisvaltainen organisaation toiminnan tehostaminen ja aito digitalisaatio vaatii paitsi hienoja teknisiä ratkaisuja ja keinoja, myös työn tekemisen uudelleenajattelua. Tähän liittyvät keinot, kuten liiketoiminta-, prosessi- ja palvelumuotoilu, varmistavat että teknisillä keinoilla tehdään oikeita asioita.
Ota yhteyttä, mikäli ennustukset herättivät ajatuksia, kommentteja tai eriäviä mielipiteitä! Automaatiosta keskusteleminen ja ymmärryksen lisääminen sitä kautta on mielenkiintoisin osa työtäni. Palataan asiaan viimeistään vuoden 2022 lopussa ja katsotaan miten ennustukset osuivat kohdalleen.
Kirjoittajasta
Tuomo Pursiainen
Director Consulting, Hyperautomation
Työskentelen digitaalisen työntekijäkokemuksen ja älykkään automaation parissa. Haluan olla mukana työn kokonaisvaltaisessa muutoksessa, jonka automaatio, tekoäly ja ohjelmistorobotit tulevat aiheuttamaan, siten, että saamme siitä suurimmat mahdolliset hyödyt koko yhteiskunnalle.
