Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Palvelujohtaja

Avoimessa lähdekoodissa on riskinsä. Kaikki ei aina ole ihan sitä, miltä näyttää.

Meillä CGI:llä tykätään kovasti avoimesta lähdekoodista, ja sitä myös käytetään meillä paljon. Mutta jos sitä käytetään väärin, voi tahtomattaan päätyä kahlitsemaan itsensä toimittajaan.

Ehkä isoin open source -riskeistä on juuri tämä Vendor lock-in eli tilanne, jossa asiakas ei voikaan siirtää omia tietojaan tai palveluitaan toiselle toimittajalle.

Esimerkiksi kotisivuista tuttu Wordpress on open source -pohjainen. Markkinoilla on pilvin pimein kotisivupalveluita, jotka on kyllä rakennettu Wordpressin tai jonkin muun avoimen ratkaisun päälle, mutta sitten se on edelleen kehitetty täysin omaksi kaupalliseksi tuotteekseen. Noinkin yksinkertaisessa tilanteessa hallinnoinnin siirtäminen toiselle toimijalle on yllättävän iso asia. Ja mitä kompleksisempi asia, aina vain hankalammaksi menee.

Toinen iso open source -riski liittyy tekijyyteen ja johtamiseen. Jos organisaatiosi julkaisee jonkin lähdekoodin avoimeksi, tarkoittaako se automaattisesti, että sen ympärille syntyy yhteisö, joka sitä alkaa kehittää? Alkaako joku myös johtaa kehitystä ja päätöksentekoa? Vai käykö niin, ettei kukaan koodaakaan sitä ratkaisevaa juttua puolestasi ja avoin koodisi jää koskemattomaksi? Wordpressin ympärille varmaan yhteisö syntyy helposti, mutta jos tekee esimerkiksi suomalaisen kunnan niche-ratkaisua, syntyykö sille? Ja jos ratkaisua ei johdeta, kuka vastaa siitä, että se on kehityskelpoinen tulevaisuudessakin?

On tapauksia, joissa EU-tukirahaa on pumpattu avoimen lähdekoodin ratkaisuun sillä ajatuksella, että kun se kerran tukirahalla maksetaan, saadaan avoin, kaikkia hyödyttävä juttu. Se on kaunis idea, mutta käytännössä jokainen mukana oleva yritys miettii vain ja ainoastaan sitä, miten tuotteistaa tukirahalla saadusta ratkaisusta omia jatkopalveluja. Tällainen kieroutuneesta markkinatilanteesta syntynyt open source -ratkaisu on keinotekoinen.

Aidon open sourcen ja järkevästi tuotteistetun open sourcen välimaasto on harmaata aluetta. Tärkeää on ymmärtää, mitä ne ovat ja mihin ne soveltuvat. Molemmille on paikkansa, niin kuin kirvesmiehellä ja valmistalolla. Ei voi yleistää niin, että kirvesmies olisi aina valtavasti kalliimpi kuin valmistalo, sillä kaikki riippuu siitä, mitä tekee. Jos teettää valmistalofirmalla sen näköisen talon kuin itse haluaisi, se ei olekaan enää ihan niin halpa kuin esitteessä – ja kirvesmies voi tulla edullisemmaksi. Jos taas teetät kirvesmiehellä valmistalon näköisen puljun, niin – onko siinäkään mitään järkeä?

Aidosti tuotteistettu ratkaisu, joka on rakennettu open sourcen perusteilla, on ehdottomasti hyvä asia – kunhan sitä markkinoidaan ja käsitellään tuotteistettuna palveluna eikä open sourcena. Ostajan pitää tietää, mitä hän saa.

 

Neljä vinkkiä open sourcen ostajalle

  1. Jos päädyt open source -ratkaisuun, huolehdi siitä, että koko ratkaisu todella on avoin ja että tarvittaessa saat tietosi siirretyksi siitä muualle.
  2. Varmista myös, että ratkaisun toteutustavalle tai teknologialle on tarjontaa myös siinä tapauksessa, että nykyinen toimittajasi ei olekaan viiden vuoden päästä enää se ihannekumppani.
  3. Älä jää yksin maksajan paikalle. Vertaa hintoja kaupalliseen ratkaisuun. Riittäisikö sinulle sittenkin vaikkapa 80-prosenttisesti tarpeet täyttävä valmisratkaisu, jos saisit sen 20 prosentin kustannuksella open sourceen verrattuna? Kaupallisella ratkaisulla on aina monta maksajaa jakamassa kustannuksia, ja todennäköisesti niiden tarpeet ovat ainakin pääosin lähellä omiasi.
  4. Selvitä open source -ratkaisun maturiteettitaso. Jos kyseiseen ratkaisuun on vain vähän osaamista, harvat tarjokkaat mielellään hinnoittelevat työnsä kalliisti.

Maailman väestöstä vain kaksi prosenttia osaa koodata edes vähän. Onko kaikkea järkevää tehdä itse ja käyttää vähiä kehittäjäresursseja sellaiseen ratkaisuun, joka löytyisi valmiina hyllystä?

Kirjoittajasta

Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Palvelujohtaja

Olen Tomi Kangasniemi ja vastaan CGI:llä Smart City -hankkeista. Ole rohkeasti minuun yhteydessä, kun haluat keskustella älykkään kunnan rakentamisesta!