Kuva Jaakko Aaltosesta

Jaakko Aaltonen

Kehitysjohtaja

Hybridiympäristöjen yleistyessä yhä suurempi osa organisaatioiden kriittisistä sovelluksista siirtyy julkisiin pilvipalveluihin. Pilvipalvelujen lukuisista hyödyistä huolimatta kyseessä on strateginen muutos, joka edellyttää huolellista suunnittelua ja arviointia. Kyseessä ei ole pelkästään IT-yksikön kontolle kuuluva asia. Tällä kertaa kerromme, mitä IT-johtajan tulee huomioida oikeasti onnistuneen siirtymän varmistamiseksi, sekä kuinka muutos tukee myös liiketoiminnan jatkuvuutta ja pitkän tähtäimen tavoitteita. 

Vaikka pilviympäristöt lupaavat paljon sovellusten toiminnan, tietoturvallisuuden ja kustannusten hallintaan, saattaa arkitodellisuus yllättää. Hybridiympäristöissä keskeinen kysymys on se, kuinka sekä pilvessä että organisaation omassa ympäristössä toimivat sovellukset yhteensovitetaan siten, että kokonaisuus on liiketoiminnan tarpeita palveleva, vaivattomasti hallittava ja kustannuksiltaan ennustettava investointi. Monilla toimialoilla hybridiympäristöt ovat käytössä vielä useita vuosia esimerkiksi regulaation myötä. Siksi asia on ajankohtainen vielä pitkään.

Hybridiympäristö on osiensa summa

Eräs hybridiympäristöjen merkittävimmistä haasteista on sovellusten käytettävyyden, tietoturvallisuuden ja suorituskyvyn ennakoiva ylläpito. Perinteiset, paikallisille palvelimille suunnitellut sovellukset ovat harvoin hyödynnettävissä pilvimaailmassa sellaisenaan, ja vaikka olisivatkin, on sekä hybridiympäristöjen hallittavuuden että palvelujen suorituskyvyn valvonta kyettävä skaalaamaan ja mukauttamaan pilvitoimittajien palvelumalleihin.

Julkisten pilvipalvelutoimittajien ratkaisut eivät useinkaan vastaa organisaation omissa ympäristöissä ajettavien järjestelmien toiminnallisiin tarpeisiin sellaisenaan, eikä ympäristöillä voida lähtökohtaisesti olettaa olevan kytkentöjä toisiinsa. Kyse ei ole toiminnallisuuksien tai palveluiden puutteesta vaan usein täysin päinvastaisesta – siitä, miten pilvipalveluiden palveluhallinta ja sen työkalut integroidaan organisaation palvelujohtamiseen, työkaluihin, toimintatapoihin ja järjestelmiin. Organisaation toiminnan ja sen pitkäaikaisen strategian lähtökohdista suunniteltu pilvistrategia tulee laatia myös IT-palvelujohtaminen ja palveluintegraatio huomioiden.

Hybridiympäristöä on ajateltava kaksisuuntaisesti, kahden eri palvelutuottamisen mallin kautta. Muutoin pilvialustan hyödyt jäävät osittaisiksi ja hybridiympäristön hyötyjen täysimääräinen ulosmittaaminen menetetään. Näin on erityisesti suuremmissa organisaatioissa, joissa pilvisiirtymää ei voida toteuttaa puolen vuoden pituisena transitiohankkeena. Tällöin esimerkiksi IT-ympäristön käyttöperusteisia kuukausitason kustannuksia voi olla haastavaa seurata, kohdentaa, optimoida ja ennustaa. Lisäksi järjestelmämuutosten tekeminen ja häiriötilanteiden ratkaiseminen tulee haastavaksi ja tietoturvallisuuteen liittyvät riskit lisääntyvät. Isossa kuvassa sovelluskerroksen ongelmat ulottuvat jopa kannattavuuteen, henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen, toiminnan laatuun ja lopulta kilpailukykyyn.

Tähän asti sovelluksia on viety pilveen vaihtelevin tuloksin. Mikä erottaa jyvät akanoista?

Sovelluskerroksesta palvelujohtamiseen

Hybridiympäristöjen haasteet kumpuavat pohjimmiltaan IT-johtamisessa tehdyistä valinnoista – niin pitkän kuin lyhyen tähtäimen operatiivisista päätöksistä aina taktisiin ja strategisiin valintoihin ja skenaarioihin sekä niiden toteutumiseen.

Tyypillisesti haasteet alkavat siitä, että sovellus siirretään pilveen suunnittelemattomasti ja mahdollisimman nopealla aikataululla. Taustalla voi olla myös hankintatekninen valinta tai tyypillisesti IT-infrastruktuuripalveluista liikkeelle lähtenyt kehitysprojekti, jossa esimerkiksi virtuaalipalvelimet siirretään julkisiin pilvipalveluihin, tai sovellusten tuottaminen julkisia pilvipalveluita hyödyntäen. Tämä on yleistä erityisesti suuremmissa kilpailuttamishankkeissa, joissa hankintamallin nivominen yhteen organisaation IT-strategian ja kokonaisarkkitehtuurin kanssa on usein kompromissi.

Mistä lähteä liikkeelle?

  • Muodosta organisaation kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa, visiota ja tavoitteita tukeva IT-palvelujohtamisen strategia, jossa huomioidaan ja suunnitellaan hybridiympäristö sekä sille asetetut tavoitteet ja vaatimukset.
     
  • Todenna palvelumallien eroavaisuudet ja menetelmät palveluiden käytettävyyden ja suorituskyvyn mittaamiseen sekä kustannustehokkuuden seurantaan myös jatkuvan palvelun vaiheessa – tietoturvallisuutta ja tietosuojaa unohtamatta. Se on strategian kannalta oleellista.
     
  • Osallista liiketoiminta uudistukseen alusta alkaen. Varmistat, että erityisesti kriittiset sovellukset transformoidaan ja otetaan käyttöön sekä liiketoiminnan että IT:n tarpeet huomioiden. Tällöin voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, ovatko sovellukseen liittyvät tarpeet ja määritykset tiukentumassa tai laajentumassa pilveen siirtymisen myötä, sekä kuinka siirtymä vaikuttaa hybridiympäristön muihin osiin. 

Siirtymän keskeisiä teemoja ovat muun muassa integraatiot, Master Datan ja konfiguraation hallinta ja ylläpito sekä tietoturva ja -suoja. Nämä auttavat muodostamaan IT-palvelujohtamisen kokonaiskuvaa ja sen tavoitteita. Sovellusten käytettävyyttä, hallittavuutta ja tietoturvaa on ajateltava niin käyttäjien, asiakkaiden kuin muiden sidosryhmien näkökulmasta. Palvelujohtamiset perusperiaatteet, esimerkiksi ITSM ja CMDB, sekä muut keskeiset toimintamallit ja prosessit, kuten Major Incident Management ja palvelutoimittajien koordinointi ja hallinta, ovat ajankohtaisia myös hybridimaailmassa.

Häiriötön ja itse itseään korjaava IT-palveluympäristö odottaa vielä tulemistaan, myös pilvipalveluiden aikakaudella.

Kirjoittajasta

Kuva Jaakko Aaltosesta

Jaakko Aaltonen

Kehitysjohtaja

Olen Jaakko Aaltonen ja toimin liiketoiminnan kehitysjohtajana CGI:llä. Minulla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista, IT-ulkoistuksista, sovellushallintapalveluista, infrastruktuuripalveluista, sekä tieto- ja kyberturvallisuudesta niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Erityisosaamistani ovat mm. ulkoistukset, kokonaisarkkitehtuuri (Enterprise Architecture), palveluhallinta, sovellushallintapalvelut, ICT-infrastruktuuri, tietoturva, pilvipalvelut, liiketoiminnan jatkuvuus sekä IT-palveluhallinta. ...