Juha Sorri

Juha Sorri

Johtaja

Kolmantena myyttinä maisteluun pääsee ”pieni paikalliskehittäjä on paras kumppani kehittämään asiakas- ja/tai potilastietojärjestelmä” -ajatus.

Massiivisten globaalien ratkaisujen sovittaminen suomalaisiin tarpeisiin vaikuttaa johtaneen pelättyjen riskien toteutumiseen, hyötyjen antaessa edelleen odottaa itseään. On helppo ymmärtää, että asetelma on saanut monet kiinnostumaan täysin päinvastaisesta lähestymistavasta. Entä jos ei skaalatakaan laajan globaalin markkinan ratkaisua ”alas” vaan skaalataankin paikallisesti hyväksi osoittautunut ratkaisu ”ylös” laajempaan markkinaan. Vaikka nämä vaihtoehdot ovat toistensa peilikuvia, on niillä merkittävä yhteinen nimittäjä: molempien ääripäästrategioiden toimeenpano edellyttää isoa muutosta, johon on kätketty merkittävä ja vaikeasti ennakoitava kustannus ja riski. 

Sote-tietojärjestelmäinvestointien pitää kestää aikaa ja muuttuvia tarpeita

Viimeistään vuoden 2023 alusta meillä on Suomessa parikymmentä suurta toimijaa, joiden tarpeisiin IT:n on kyettävä vastaamaan niin sosiaalipalveluiden kuin perusterveydenhuollon, erikoisairaanhoidon ja pelastustoimenkin osalta. Tietojärjestelmiin kohdistuvia paineita tulee monesta suunnasta. Niitä asettavat kovaa vauhtia eteenpäin rullaavan sote-uudistuksen lisäksi koko ajan muuttuvat asiakastarpeet, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä uudistuvat työprosessit, kiristyvistä tietoturvavaatimuksista puhumattakaan.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat väistämättä laajoja ja monimutkaisiakin kokonaisuuksia – erityisesti kun niiden on vastattava alueellisiin, kehittyviin ja alueittain vaihteleviin tarpeisiin. Käyttäjäorganisaatioiden toimintalaajuuden ja määrän ollessa rajallinen, on toimittajan helppo pitää käyttäjäkunta tyytyväisenä räätälöimällä tunnistetut tarpeet järjestelmän osaksi. Mutta jos käyttö laajenee, kohdataan vääjäämättä kiihtyvässä määrin erilaisia, usein myös ristiriitaisia vaatimuksia ja käytännössä kaikki aiemman menestyksen avaintekijät joudutaan ajattelemaan uusiksi. 

On ehdottoman välttämätöntä, että eri asiakasorganisaatiot ja alueet voivat kehittää toimintaansa sekä tapaansa käyttää tietojärjestelmiä ja esimerkiksi IT-arkkitehtuurejaan myös toisistaan riippumatta. Tämä edellyttää toiminnan ytimessä olevalta tietojärjestelmältä globaaleja monoliitteja huomattavasti vähemmän, mutta pieniä paikallistoteutuksia paljon enemmän muun muassa:

  • eri asiakkaiden ja asiakassegmenttien tarpeet hallitsevan tuotehallinnan organisointia, sillä käytön laajentaminen moninkertaistaa ja monimutkaistaa erilaiset kehittämisvaatimukset 
  • sovelluksen muokattavuutta, sillä paikallistoteutusten räätälöintiin nojaava kehittämis- ja toimittamismalli on laajemman ja monitarpeisemman asiakaskunnan tapauksessa mahdoton toimintatapa  
  • vahvaa tukiorganisaatiota jo pelkästään varmistamaan, että sovelluksen toiminnallisuudet saadaan käyttöön eri asiakasympäristöissä optimaalisimmalla tavalla. 

Näin ollen, jos paikallistoteutusta lähdetään skaalaamaan laajempaan käyttöön ja uusiin asiakkuuksiin, joudutaan jokseenkin vääjäämättä uudistamaan sovelluksen hallintamalli räätälöinnistä tuotteen hallinnaksi, olemassa olevan räätälöidyn sovelluksen laajamittaiseen uudelleen kirjoittamiseen ja puuttuvien ominaisuuksien kehittämiseen sekä suuriin, aikaa vieviin palveluresursoinnin panostuksiin.

Lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että ennen pitkää lopputulos muistuttaa suuresti sitä, mikä suomalaisen moniasiakasmarkkinan opit kantapään kautta hankkineilla toimittajilla on jo valmiina. Kokemuksesta voin sanoa, että vaikka kelvollisen potilastietojärjestelmän rakentaminen ei ole helppoa, on se oikeastaan koko paketin helpoin osa.

Kovimmat pähkinät olen saanut purtavakseni sovitettaessa tuotteeseen vahvojen asiakkaiden hyvin erilaisia tarpeita ja nivellettäessä sovelluksia yhteen asiakkaan kehittyvän toiminnan kanssa.       

Järjestelmän kokonaiskustannuksesta ohjelmiston kustannus on vain yksi osa   

Äkkiseltään katsottuna rajalliselle asiakaskunnalle tehty täsmätoteutus voi näyttäytyä edulliselta myös isommassa kuvassa. Ja se voikin olla halpa – aluksi. Pieni mittakaava mahdollistaa usein myös edellä kuvatusti pienet kustannukset. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat kuitenkin strategisia valintoja ja asioita on katsottava kokonaisvaltaisesti lähtötilannetta pidemmälle: ohjelmisto, palvelut, tuotteen hallinta, jatkokehitys ja erilaiset regulaatiokustannukset mielessä pitäen. Lisäksi kehittäminen ei ole kertakulu, vaan kehitystyön pitää olla jatkuvaa myös käyttöönoton jälkeen. Jos järjestelmän asiakaskunta on rajallinen,  kohdentuu kehittäminen harvalukuisten asiakkaiden maksettavaksi ja siitä tulee asiakaskohtaisesti kallista. 

Lähes 30 vuotiseen sote-IT:n työelämään tutustumisjaksoon osallistuneena uskon vakaasti, että kaikkein todennäköisimmin paras ratkaisu löytyy edellä kuvaamieni ääripäiden välimaastosta. Pidän tärkeänä, että valintatilanteissa huomiota kiinnitettään toimittajan kykyyn palvella laajaa asiakaskuntaa sekä ratkaisun kattavuuden ja tuen että sovelluksen muokattavuuden muodossa. Asiakasorganisaatioiden tulee voida luottaa siihen, että ne saavat ratkaisun kypsyystasolla, joka palvelee toiminnan kehittämistä ilman käyttäjien päät pyörälle saavaa monimutkaisuutta. Samalla myös niin, että jokaiseen uuteen tarpeeseen ei tarvitse vastata ohjelmistoa kehittämällä, vaan kokonaisuutta pystyy muokkaamaan vaihtelevien tarpeiden mukaan.

Seuraavassa kirjoituksessani pohdin kehittämiseen liittyvän muutoksen hallintaa, intoa ja tuskaa. Muutosvastarinta ja -kipuilu otetaan liian usein luonnonlakina, jolle ei voi mitään. Päivittely ei kuitenkaan ole riskinhallintaa eikä hartainkaan toivominen ole suunnittelua. Kultaisen keskitien löytäminen on asian ytimessä myös silloin, kun tehdään muutosta. 

 


Tutustu myös:

Kirjoittajasta

Juha Sorri

Juha Sorri

Johtaja

Olen Juha Sorri ja johdan CGI:n asiakas- ja potilastietojärjestelmien, kuten OMNI360, tuotekehitystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa Suomessa.