Sote-IT:n myytinmurskaajat
Sote-tietojärjestelmistä puhuttaessa esitetään usein väittämiä, joiden paikkansapitävyyttä ei pysähdytä pohtimaan. Mitä useammin näitä väittämiä viljellään ”totuuksina”, sitä harvemmin niiden sisältöä kyseenalaistetaan. Soten ja sen tarvitsemien IT-ratkaisujen kehittämisessä puhutaan todella isoista asioista ja rahoista. Kepeiden oletusten ja niiden pohjalta käytävän kuuman polemiikin sijaan tarvitaan viileää ja kriittistä analyysiä.
Herättääkseni meitä kaikkia pohtimaan, ovatko asiat niin kuin niiden usein julistetaan olevan, kirjoitan aiheesta blogisarjan: Sote-IT:n myytinmurskaajat. Sarjassa tulen kurkistamaan joidenkin totena pidettyjen väitteiden taakse. Kannustan jokaista lukijaa sen jälkeen päättelemään itse, mitkä argumentit kestävät kriittisen tarkastelun.
Ensimmäinen myytti: suomalaiset sote-IT-järjestelmät ovat vanhentuneita
Yksi usein toistettu väite on, että nykyiset suomalaiset sote-IT-järjestelmät ovat elinkaarensa päässä, niitä ei kannata tai voi enää kehittää, ne ovat teknisesti vanhentuneita ja ne on pakko vaihtaa. Edelleen jatkopäätelmänä esitetään, että ainoastaan tietojärjestelmän kokonaisvaltainen uusiminen mahdollistaa sote-palveluintegraation toteuttamisen, tehokkaamman tiedolla johtamisen ja tuottavuuden parantamisen.
Suurisuuntaiseen kokonaisuudistukseen tähtäävässä lähestymistavassa on kuitenkin suurena vaarana, että tämän erittäin kalliin lääkkeen haitalliset sivuvaikutukset muodostuvat tavoiteltuja vaikutuksia suuremmiksi.
Kertarysäyksenä toteutettujen uudistusten riskit
Edellä kuvatut tavoitteet eivät millään muotoa edellytä koko paletin yhdellä kertaa toteutettavaa uusimista. Kaikkien tehtyjen investointien romuttaminen kerralla olisi perin epäviisasta sekä kustannusten että muutoksenhallinnan mutkikkuuden näkökulmasta.
Käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut – riippumatta siitä, mikä taho ne on toimittanut – ovat laajoja kokonaisuuksia. Ne rakentuvat erilaisista, eri ikäisistä ja eri tavoin toimintaa ja sen kehittämistä palvelevista osatoiminnallisuuksia. Niitä voi ja pitää kehittää ja uudistaa vaiheittain, kustannusten ja hyötyjen ohjaamana. Samalla on tärkeää pitää tietojärjestelmämarkkina terveenä ja tähdätä monopolimöhkäleiden sijasta monitoimittajakokonaisuuksiin.
Modulaarisuus ja avoimuus ovat muuttuneet puheista todellisuudeksi
Aikana, jolloin avoinrajapintaisuus ja modulaarisuus toteutuivat lähinnä seminaaripuheissa, oli perusteltua, että yksi järjestelmä kattoi mahdollisimman monia toiminnallisuuksia. Maailma on kuitenkin muuttunut. Yleinen teknologia- ja rajapintakehitys ovat vakiinnuttaneet nykypäivän valtatrendiksi sen, että järjestelmät koostuvat moduuleista, joiden väliset avoimet rajapinnat takaavat tiedon liikkumisen.
Samalla on opittu ymmärtämään, mikä on järkevä moduulikoko. Esimerkiksi jakamaton kaikki terveydenhuollon toiminnot – mukaan lukien leikkaussali, kuvantaminen ja tiedolla johtaminen – kattava ”moduuli” on aivan liian iso monopolirakenne. Vastaavasti esimerkiksi lääkityksen toiminnallisuuksien irrottaminen potilaskertomuksesta omaksi palakseen menisi niin pieneksi, että riippuvuuksien hallinnan kustannus peittoaisi modulaarisuuden hyödyt. Kun moduulit ovat oikean kokoisia, voi isosta kokonaisuudesta tarvittaessa korvata osuuksia hallitusti vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja samalla pitää integrointikustannukset hallinnassa.
Vaiheittain eteneminen on myös toiminnan muutoksen- ja projektinhallinnan kannalta paljon, paljon turvallisempaa ja kustannustehokkaampaa kuin tietojärjestelmän uudistaminen kertarysäyksellä. Se on paras ja käytännössä ainoa keino välttää osaajapulaa alueilla, jossa kokenutta asiantuntemusta on budjettien koosta huolimatta saatavilla rajoitetusti. Näin toimimalla muutoksen tukemiseen voidaan varata riittävästi resursseja, ja tarjota henkilökunnalle aikaa omaksua rauhassa uudet käytännöt ja pysyä paremmin muutoksessa mukana.
Mitä meillä tapahtuu?
Myös me CGI:llä olemme uudistaneet ja uudistamme sote-tietojärjestelmiämme vaiheistus- ja modulaarisuusperiaatteella. Uudistetut moduulimme tunnistaa nimestä OMNI360. Ne mahdollistavat asiakkaille kehittämisen kunkin asiakkaan tarpeeseen sopivimmalla jaksotuksella. OMNI360:stä voi poimia haluamansa osat ja rakentaa kokonaisuus myös monitoimittajaperustaiseksi. Asiakkaalla on aina vapaus valita.
Kehitystyö etenee vaiheittain, moduuli kerrallaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen ja laajasti mukautettava potilaskertomus on valmis, ja sen käyttöönotot ovat alkaneet. Myös sosiaalipalveluiden ensimmäiset vaiheet ovat käyttöönottovaiheessa. Palvelutuotannonohjauksen uudistaminen on käynnissä, ja sen ensimmäiset osiot julkaisemme vuodenvaihteessa 2021-2022. Palvelutuotannonohjauksen uudistaminen on tärkeää synkronoida sen kanssa, miten hyvinvointialueiden sote-palvelutuottajien ja -järjestäjän yhteispeli ja roolitus tulee täsmentymään. Kokonaisuudessaan OMNI360-uudistus on maalissa vuonna 2023.
Seuraavassa kirjoituksessani pohdin väitettä, jonka mukaan soten säästötavoitteet ja palvelujen integraatio edellyttäisivät yhtä monoliittista järjestelmää.
Tutustu myös:
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
