Kuva Jussi Virasta

Jussi Vira

Director Consulting Expert

Tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia, mutta sen käyttö kuntasektorilla on vielä vähäistä. Tähän on ainakin kolme keskeistä syytä.

Tekoälyn käytön odotetaan lisääntyvän ja yleistyvän nopeasti kuntasektorilla. Esimerkiksi kaikki kymmenen suurinta kaupunkia ovat kukin omalla tavallaan pyrkineet profiloitumaan tekoälyn hyödyntäjinä.

Kaupungit tavoittelevat tekoälypohjaisilla ratkaisuilla toiminnan tehostumista, parempia asiakastarpeeseen vastaavia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Sovelluskohteita on jo monia kuten liikennevalo- ja taloautomaatiojärjestelmien ohjaus, asiakaspalvelutehtävien automatisointi, ostolaskujen käsittely ja konenäön avulla tapahtuva katuvaurioiden tunnistaminen.

Harva tekoälykokeilu on kuitenkaan päätynyt tuotantokäyttöön asti. Kokeiluihin lähdetään innolla, mutta pysyvät hyödyt jäävät usein saavuttamatta.

 

Ensimmäinen este: kohtaanto-ongelma

Datan saatavuuteen ja laatuun liittyvien ongelmien lisäksi taustalla on kokemukseni mukaan ainakin kolme keskeistä estettä tai hidastetta, joista ensimmäistä voisi luonnehtia eräänlaiseksi kohtaanto-ongelmaksi.

Kun teknologia on tilaajalle vieras, sen mahdollisuuksia ja rajoitteita on vaikea tunnistaa. Vastaavasti teknologiatoimittajilta puuttuu usein riittävän syvällinen toimialaosaaminen. Tämän seurauksena tilaaja saa jotain muuta kuin on kuvitellut tilaavansa ja toimittajan osaksi jää hämmästellä miksi teknisesti toimiva ja hienosti toteutettu ratkaisu ei vastaakaan asiakkaan odotuksia.

Tilaajan näkökulmasta riskiä voidaan olennaisesti pienentää edellyttämällä toimittajalta kykyä pureutua asiakkaan toimintaan ja tunnistaa asiakasarvoa tuottavia käyttötapauksia. Teknologia on mahdollistaja, jota on osattava soveltaa kuhunkin käsillä olevaan ongelmanratkaisutilanteeseen.

 

Toinen este: ohjelmistokehitysosaamisen puute

Toinen keskeinen este hyötyjen toteutumiselle on ohjelmistokehitysosaamisen puuttuminen. Algoritmien laatiminen ja muuntaminen edelleen tietokoneiden ymmärtämiksi laskennallisiksi malleiksi on usein vain pieni osa kokonaisratkaisun toteuttamista. Ollakseen käyttökelpoisia, tekoälymallit on liitettävä osaksi toiminnan prosesseja. Tämä edellyttää integrointeja olemassa oleviin tietojärjestelmiin, uusia käyttöliittymiä tai jopa ohjelmistoja, jotka mahdollistavat loppukäyttäjille tekoälymallien hyödyntämisen.

Tarvitaan myös vikasietoista IT-infrastruktuuria, joka takaa ratkaisulle sen vaatiman käytettävyyden ja palvelutason. Nykyään laskentaympäristöt toteutetaan useimmiten pilvialustoilla, jotka tarjoavat mittakaavaetujen lisäksi monia valmiita työkaluja sovelluskehittäjille.

Kaupunkien tulisikin hankintoja tehdessään pitää mielessä, että vain harvalla tekoälyä kaupittelevalla toimijalla on riittävää osaamista sekä tekoälymallien tuottamisessa että ohjelmistokehityksessä. Molempia tarvitaan onnistumiseen.

 

Kolmas este: kyvyttömyys muuttaa toimintatapoja

Kolmantena ja ehkä kaikkein olennaisimpana esteenä on kyvyttömyys muuttaa olemassa olevaa toimintaa. Tuottavuus ei voi kasvaa, ellei toiminta muutu. Tarvitaan selkeää omistajuutta sekä johdonmukaista ja vahvaa johtamista, jonka kautta uudet toimintatavat saadaan juurrutettua osaksi organisaation arkea.

Vaikka tekoälyn hyödyntäminen on kaupungeissa vasta alkuvaiheessa, potentiaali toimintojen automatisoinnissa ja dataperusteisessa päätöksenteossa on haasteista huolimatta merkittävä. Tekoälyä käytetään tyypillisesti automatisoimaan tiettyjä toiminta- ja päätöksentekoprosessien osia. Siksi hyvä käytäntö on liittää tekoäly osaksi kaupungin laajempaa digitalisaatiostrategiaa sen sijaan, että se nähtäisiin muusta digikehittämisestä irrallisena asiana.

 

Kun esteistä päästään yli, potentiaali on merkittävä

Tähän asti tunnistetut tekoälyn käyttötapaukset ovat vasta pintaraapaisu. Teknologinen kehitys etenee vauhdilla ja tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia helpottaa niin kaupunkilaisten kuin kaupungin henkilökunnankin elämää.

Eräs mielenkiintoinen teknologia on generatiivinen AI, jonka avulla voidaan muun muassa tuottaa tekstisisältöjä ihmisen antaman kehotteen pohjalta. Turun yliopisto tekee tällä saralla uraa uurtavaa työtä ja on piakkoin julkaisemassa demoversion omasta tekoälymallistaan.

Toivoa sopii, että yhä useampi kansalainen voi tulevaisuudessa ajatella kuten generatiivisen sadun prinsessa:

“Minä osaan jo laulaa. Minä voisin laulaa linnassa, jos olisin siellä oikein kauan. Mitä minä tekisin siellä, missä minä olisin, siellä olisi niin kaunista ja valoisaa ja hauskaa. Voi minä tahtoisin olla siellä niin kauan, niin että olisi oikein hauskaa olla. Kuule, onko siellä linnassa suurta sinikupuista kelloa, jossa on pieni, sininen kellotaulu. Ja katso, sen yläpuolella on sininen, pieni samettityyny, jonka päällä on pehmoinen tyyny. Minun on niin hyvä olla, minä voin niin hyvin. Täällä on oikein hyvä.” (Lähde: https://turkunlp.org/generation.html)

 

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät sisällöt:

Kirjoittajasta

Kuva Jussi Virasta

Jussi Vira

Director Consulting Expert

Olen Jussi Vira ja toimin CGI:n kuntatoimialalla erityisesti suurimpien kaupunkien parissa. Minulla on yli 25 vuoden kokemus vaativista teknologioiden ja liiketoiminnan kehittämistehtävistä niin yksityisellä sektorilla kuin julkishallinnossakin. Osaamisalueitani ovat kuntien strateginen suunnittelu ja digitaalisen muutoksen johtaminen. Minulla on myös laaja-alaista käytännön kokemusta dataan ja ...