Maailman geopoliittinen epävarmuus, finanssisektorin myllerrys sekä useita vuosia kestäneet poikkeusolosuhteet ovat korostaneet turvallisuuden merkitystä. Kaupungistumisen megatrendin myötä valtaosa ihmisistä asuu urbaanissa ympäristössä, minkä seurauksena turvallisuuskehittämisen pääpaino siirtyy nimenomaan kaupunkeihin. Lisäksi Smart City -kehitys luo omat edellytyksensä sekä aivan uudenlaiset haasteet kaupunkiturvallisuuden edistämiselle.
Kuinka kaupunkiturvallisuuden kehitys voidaan varmistaa?
Tiivistetysti: kokonaisvaltaisella kartoituksella, sekä kartoituksen pohjalta tunnistettujen turvallisuuspuutteiden huolellisella korjaamisella. Korjaaminen on pitkä prosessi ja vaatii kohdennettua strategista päätöksentekoa. Akateemisessa lopputyössäni Tampereen kaupungille rakensin kokonaisvaltaisen kaupunkiturvallisuuden arviointiviitekehyksen, jonka avulla kartoitettiin kehityskohteita strategisessa päätöksenteossa. Terminä kaupunkiturvallisuus kattaa niin fyysisen kuin psykologisenkin koetun turvallisuuden urbaanissa ympäristössä.
Viitekehys koostuu viidestä inhimillisen turvallisuuden kategoriasta sekä seitsemästä strategialla ohjattavasta toimenpiteestä, joiden muodostamat alakategoriat kattavat kaupunkilaisiin kohdistuvat fyysiset sekä psykologiset turvallisuusuhat. Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaisia turvallisuuden osa-alueita, jotka suorasti tai epäsuorasti voivat aiheuttaa ihmiselle haittaa. Esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus tai rakenteellinen köyhyys ovat asioita, jotka vaikuttavat suorasti ihmisten turvallisuudentunteeseen. Ympäristöturvallisuuden, kuten ilmastonmuutoksen, vaikutukset koetaan taas epäsuorasti esimerkiksi kuivuuden aiheuttaman nälänhädän tai ilmastopakolaisuuden kautta.
Arviointiviitekehyksen tavoitteena on valottaa kaupunkiturvallisuuden konseptin moniulotteisuutta sekä sen kauaskantoisia vaikutuksia niin asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuin myös kaupungin pito-, veto- ja lumovoimaan eli yleiseen elinvoimaisuuteen.
Avainsanoina ennakointi ja proaktiivisuus
Kaupunkiturvallisuutta parantavassa strategisessa päätöksenteossa avainsanat ovat skenaariopohjainen ennakointi ja proaktiivisuus. Skenaariot ovat yksi tehokkaimmista tavoista ennakoida tulevaisuuden uhkia, sillä niiden avulla pyritään rakentamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia, mahdottomaltakin kuulostavia, tulevaisuuskuvia. Näiden pohjalta voidaan proaktiivisesti ohjata kaupunkikehitystä suuntaan, jossa asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta negatiiviset tulevaisuuskuvat estetään toteutumasta.
Arviointiviitekehyksen avulla kaupungeilla on mahdollisuus katsoa asukkaidensa turvallisuutta ulkopuolisin silmin ja huomata, että lukuisat turvallisuushankkeet eivät edistä asukkaiden turvallisuutta määräänsä enempää, jos niiden vaikutusalue ei kata jokaista inhimillisen turvallisuuden osa-aluetta. Inhimillisen turvallisuuden kategorioiden lisäksi helposti pienemmälle huomiolle jäävät strategialla ohjattavat toimenpiteet, kuten eri sidosryhmien välinen yhteistyö, tarkkaan kohdennetut investoinnit sekä inklusiivinen suunnittelu, jotka tulee integroida kaupunkiturvallisuutta ohjaavan strategisen päätöksenteon prosesseihin. Viitekehys ottaa huomioon nämäkin osa-alueet taaten kaupungillesi kokonaisvaltaisesti turvallisemman tulevaisuuden.
Kaupunkiturvallisuuden suhde Smart City -kehitykseen
Kysymys siitä, kuinka Smart City tulee mullistamaan kaupunkiturvallisuuden kehityksen, on äärimmäisen kiehtova. Smart City -ideologian lähtökohtana on rakentaa kestävän kehityksen mukainen kaupunki, jossa kaikki toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa sujuvasti ja resurssitehokkaasti. Yhdistettävyys [engl. connectivity] luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia nopeaan reagointiin. Sensorit tarjoavat reaaliaikaista dataa, jonka avulla voidaan ennakoida tulevia uhkia. Lisäksi arjen sujuvoittaminen asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi edistää yleistä hyvinvointia.
Älykaupunkikehityksen mukana tulee kuitenkin myös aivan uudenlaisia haasteita, joihin ei ole valmiiksi kirjoitettuja ohjeita. Kenen vastuulla on luoda säännöt kaupungissa ajaville autonomisille kulkuvälineille tai paketteja kuljettaville lennokeille? Mitä, jos toimistotilojen älykodinkoneet syyllistyvät tietovuotoon? Miten toimia, jos tekoäly oppii syrjiviä yhteiskuntarakenteita, eikä tarjoa julkisia palveluita tasa-arvoisesti jokaiselle? Arviointiviitekehyksen avulla voidaan kartoittaa myös kohdennetusti Smart City -kehitykseen liittyviä uhkakuvia ja ohjata strateginen päätöksenteko niiden proaktiiviselle taklaamiselle.
Blogin on kirjoittanut Satu Reijonen.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät sisällöt:
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
