Elinajanodotteen noustessa ja väestörakenteen muuttuessa paineet kansalaisten työurien pidentämiseen kasvavat. Erilaisilla eläkejärjestelmän kannustimilla ja joustoilla on tärkeä rooli muutoksessa, mutta miten työkykyä ja työssäjaksamista voidaan tukea? Teknologiset ratkaisut ovat nyt ja tulevaisuudessa muutoksen ytimessä, ja tässä blogikirjoituksessa pohdin eksoskeletonien eli tukirankojen mahdollisuutta yhtenä vaihtoehtona fyysisen jaksamisen parantamiseen.
Eksoskeleton on ihmiselle puettava tietokoneohjattu ulkoinen tukiranka, joka tukee koko kehoa tai vain ylä- tai alaraajoja riippuen käyttötarkoituksesta. Tukirankojen avulla esimerkiksi liikuntarajoitteinen pystyy kävelemään tai käyttämään käsiään. Sotilaskäytössä sotilaat saavat lisää voimaa ja kestävyyttä vaativissa kenttätilanteissa. Teollisuuden puolella tukirankoja käytetään usein raskaissa ja toistuvissa työtehtävissä, jotka pidemmän päälle rasittavat kehoa.
1890-luvulla Nicholas Yagin patentoi piirroksia sotilaskäyttöön tarkoitetusta laitteesta, jota olisi voinut kutsua mekaaniseksi eksoskeletoniksi. Ennen tätä vastaavia ideoita tosiaan ilmeni vain scifi-kirjallisuudessa. Yaginin projektin tavoite oli auttaa sotilaita liikkumaan helpommin ja nopeammin. Ensimmäinen käytännöllisen eksoskeletonin, Hardimanin, yritti rakentaa General Electric vuosina 1965-1971. Sen tarkoituksena oli auttaa käyttäjäänsä nostamaan 680 kilogramman paino vaivattomasti. Projekti kuitenkin epäonnistui. Hardimania ei voitu testata ihmisellä, sillä se liikkui liialla voimalla täysin hallitsemattomasti ja ilman kykyä vastaanottaa ja tulkita voiman palautetta.
Yksilöllisen tukirangan avaintekijänä on käyttöliittymä
Nykyään tukirankoja on käytössä oikeasti. Osa niistä on kevyitä ja helposti päälle puettavia, ja osa on rakenteeltaan raskaampia ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia. Riippuen tukirangan tarkoituksesta niiden energialähteinä toimii esimerkiksi sähkö. Tukirankoja on moottoroituja sekä mekaanisia ja ne voidaan jakaa energiatarpeen mukaan passiivisiksi ja aktiivisiksi.
Avaintekijä eksoskeletoneja kehittäessä on kehittää käyttöliittymä, jonka avulla käyttäjä voi itsenäisesti ja helposti hallita tukirankaa. Tukiranka joudutaan usein tekemään mittatilaustyönä käyttäjälle huomioiden hänen erikoistarpeensa ja mittasuhteensa. Eksoskeletoniin yhdistetyn tietokoneen ja erilaisten sensoreiden avulla käyttäjälle taataan mahdollisimman hyvät välineet työskennellä tai esimerkiksi pärjätä itsenäisesti arjessa.
Nykyään tukirankoja on käytössä oikeasti.
Eksoskeletoneista merkittävää apua fyysiseen työssä jaksamiseen
Etenkin raskaissa töissä kuten varastolla, työmaalla ja tehtaissa tukirangat antavat käyttäjälleen voimaa esineiden siirtelyyn. Tukirangan käyttö voi myös pidentää työntekijän kestävyyttä läpi työpäivän ja auttaa näin keventämään työtaakkaa. Fordin autotehtaissa tukirankoja on otettu kokeiluun työntekijöille, jotka autoja kootessaan joutuvat nostamaan kätensä pään ylle jopa satoja kertoja päivässä. Agrifuturan kasvihuoneessa tukirankoja on testattu vastaavasta syystä, ja eksoskeletoneihin tutustuminen tarjosi uusia ideoita työkyvyn ja toimintatapojen kehittämiseen.
Erilaisten tukirankojen käyttö auttaa pidentämään uraa raskaan työn parissa vähentämällä työntekijöiden olka- ja selkävaivoja sekä työpaikkaonnettomuuksia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia edistävät nimenomaan yksipuoliset ja toistuvat liikkeet sekä kuormittava työ. Eksoskeletonien avulla työntekijät jaksavat siis pidempään ja työn laatu sekä työntekijän tehokkuus paranevat loukkaantumisriskin pienentyessä.
Mahdollisuus työkyvyn palauttamiseen eksoskeletonien avulla
Eksoskeletoneja hyödynnetään myös liikuntarajoitteisten ihmisten kuntoutumisessa ja arjessa. Potilaita, joilla on ongelmia lihasten heikentymisen tai neurologisen sairauden kanssa pystyvät liikkumaan itsenäisesti tukirangalla tuettuna. Tukirankoja voidaan käyttää mm. onnettomuus-, selkäydinvamma-, aivovamma-, halvaus-, MS- ja lihassairauspotilaiden kuntoutuksessa liikkumisen apuna. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen.
Tukiranka voi mahdollistaa potilaan liikkumisen jopa tunnin ajaksi, kun omin voimin hän pystyisi liikkumaan tuettuna vain muutaman metrin. Etuna tukirangassa onkin sen väsymättömyys potilaan harjoitellessa liikeratoja. Tämä helpottaa fysioterapeutin työtä, jonka ei tarvitse jatkuvasti kannatella potilasta. Potilaiden on mahdollista saada kävelykykynsä takaisin tukirankojen avulla harjoittelemalla, ja joissain tapauksissa harjoittelu onkin mahdollistanut paluun takaisin työelämään.
Eksoskeletoneja voidaan pitää varteenotettavina vaihtoehtoina parempaan fyysiseen jaksamiseen raskaissa sekä toistuvia liikkeitä sisältävissä töissä.
Katse tulevaisuuden Suomessa
Suomessa ja monissa muissa maissa väestörakenne muuttuu. Työkykyyn vaikuttavat monet asiat, mutta fyysinen jaksaminen on yksi osa kokonaisuutta. Eksoskeletoneja voidaan pitää varteenotettavina vaihtoehtoina parempaan fyysiseen jaksamiseen raskaissa sekä toistuvia liikkeitä sisältävissä töissä. Tukirangoista on apua myös tehokkaampaan kuntoutumiseen, joten niiden avulla voi olla mahdollista saada työkykynsä menettäneitä takaisin työelämään. Eksoskeletonit myös mahdollistavat eläköityvien ihmisten arjessa pärjäämisen pidempään itsenäisesti vähentäen loukkaantumisen ja kaatumisen riskiä. Suomen väestöllisen huoltosuhteen kasvaessa kaikki teknologiset apuvälineet vanhemmat väestön tueksi ovat tervetulleita.
Eksoskeletonien määrä tulee varmasti lisääntymään niin arjessa kuin työelämässäkin. Eri teollisuuden aloilla tukirankojen käyttö tulee olemaan arkipäivää ja ehkä myös säänneltyä turvallisuuden lisäämiseksi. Tulevaisuudessa kadulla vastaan tulevilla saattaa olla tukirankoja omaa arkeaan helpottamassa: lapsiperheen äidillä apuna kauppakassien kantamisessa tai vanhuksella liikkumisessa. Ehkä meistä jokainen saattaa jopa joskus omistaa tukirangan?
CGI NextLab tarjoaa arvokkaita ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia kasvattaa omaa ymmärrystä toimialojen trendeistä ja nousevista teknologioista. Lyhyissä projekteissa testataan ja arvioidaan uusia teknologioita asiakkaan kanssa kustannustehokkaasti.
Tutustu myös:
Kirjoittajasta
