Tommi Gynther

Tommi Gynther

johtava digitalisaatiokonsultti, valtionhallinto

"So, you have a twin sister? Your feelings have now betrayed her too” 

Muistatko kohtauksen Jedin paluusta missä Darth Vader käytti telepatiaa lukeakseen Luke Skywalkerin ajatukset ja sai selville hänen siskonsa, Leian, olemassaolon? Voisiko samaa tehdä nykyisin teknologian avulla? Voimmeko yhdistää ihmismielen tekoälyn, robottien ja muiden mielien kanssa yhteen? Mitä jos vastaus olisi kyllä? 

Palataan kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin 1920-luvulle. Tuolloin Hans Berger kehitti EEG-tekniikan (aivosähkökäyrä), jonka avulla voitiin nauhoittaa ihmisaivojen aktiivisuutta. Teknologia mahdollisti aivojen kartoituksen ja esimerkiksi erilaisten aivosairauksien havaitsemisen. 1970-luvulla University of California aloitti tutkimustyön voidaanko teknologian ja aivojen yhteistyöllä korjata esimerkiksi vioittunutta näköä, kuuloa tai palauttaa liikuntakykyä. Syntyi Brain-Computer Interfacen (BCI) ensiaskeleet. 

Voimmeko yhdistää ihmismielen tekoälyn, robottien ja muiden mielien kanssa yhteen? Mitä jos vastaus olisi kyllä? 

Brain-Computer Interfacella tarkoitetaan kommunikointiväylää aivojen ja ulkopuolisen komponentin, kuten mikrosirun, välillä. Jos selaisit tätä tekstiä alaspäin BCI:n avulla käskysignaali ei kulkisi aivoistasi neuromuskulaarisen systeemin kautta hiiren rullalla olevalle sormelle vaan se menee suoraan ”tietokoneelle” mikrosirun välityksellä. BCI:llä tulkitaan aivojen energiaa ja toistuvia taajuuskuvioita, jotka käännetään koneen ymmärtämään muotoon ja takaisin koneelta aivojen ymmärtämäksi muodoksi. Se ei toistaiseksi pysty lukemaan tarkasti mitä ajattelet mutta pystyy tunnistamaan teemaa. Monimutkaiseksi tulkitsemisen tekee se että aivojen signaali on todella heikkoa ja hyvin vaihtelevaa. Aivojen komentojen ymmärtämiseksi käytettävä koneoppimisteknologia ei vielä pysty riittävällä tarkkuudella selviytymään tulkinnasta, mikäli sille kulkeutuva signaali vaihtelee päivästä tai teemasta toiseen liikaa.

Vuonna 1998 istutettiin ensimmäinen siru ihmisen aivoihin. Kehitys on vain kiihtynyt nykypäivään tullessa. Aikaisemmin aivojen tarkempi tulkinta vaati sen että haluttu anturi porattiin (invasive) kallon läpi aivoihin, nykyään tutkimus keskittyy ihon pinnalta (non-invasive) tapahtuvaan tulkintaan. EEG:n lisäksi nykypäivänä voidaan hyödyntää erilaisia magneettikuvauksen menetelmiä tulkitsemaan mitä pääsi sisällä tapahtuu. Tutkijat voivat muun muassa muodostaa yksinkertaisen kuvan siitä mitä ajattelet.

Brain-Computer Interface tulkitsi CGI:läisten aivokäyristä runoja henkilöstötapahtumassa
Brain-Computer Interface tulkitsi CGI:läisten aivokäyristä runoja henkilöstötapahtumassa

Brain-Computer Interfacella elämänlaatua paremmaksi nyt ja tulevaisuudessa

Yksi suuri syy miksi Brain-Computer Interfaceja kehitetään vauhdilla eteenpäin on sen tuomat mahdollisuudet elämänlaadun ja terveyden parantamisessa. Kuurot saavat jo nyt osittain kuulonsa takaisin sisäkorvaimplantin avulla. Sellainen asennetaan kirurgisesti ja implantti kääntää audiosignaalin sähköpulssiksi suoraan kuulohermoon. Halvaantuneet voivat kirjoittaa ajatuksen voimalla tällä hetkellä noin kuusi sanaa minuutissa. Kirjoittaminen tapahtuu kirjain kirjaimelta ajatuksen kohdistuessa aina yksittäiseen kirjaimeen. Samalla tapaa liikuntarajoitteiset voivat ohjata pyörätuoliaan ajatuksen voimalla eteenpäin. Miltä kuulostaisi näkökyvyn palauttaminen sokeille teknologian avulla?

Saammeko tätä kautta ymmärryksen miten muistimme toimii ja siinä sivussa parannuksen Alzheimerin tautiin?

Tutkijat ovat myös pystyneet siirtämään muistot hiireltä toiselle sirun avulla. Sama voidaan toistaa apinoilla. Saammeko tätä kautta ymmärryksen miten muistimme toimii ja siinä sivussa parannuksen Alzheimerin tautiin?

Seuraavan kymmenen vuoden sisään noin 80% BCI-markkinoista (Juniper Research) kohdistuu terveydenhuollon puolelle mutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös muussa käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi työpaikoilla meidän keskittymiskykyä ja luovuutta voidaan parantaa stimuloimalla tiettyä taajuutta aivoissa. 

Brain-Comuter Interface

May the force be with you

Palataan takaisin voiman maailmaan. Jos nyt kysyisin uudestaan voitaisiinko toisen ajatuksia lukea niin olisiko vastauksesi vielä sama mitä ensimmäisen kappaleen kohdalla? Kun voimme jo nyt kääntää ajatteluamme koneen ymmärtämään muotoon teknologian avulla niin samalla me voisimme tulevaisuudessa myös verkottaa teknologian ja kommunikoida ajatuksia vaihtamalla. Pilviaivot.

Voima ei kuitenkaan aina ole vain valoisalla puolella vaan lieveilmiöt nousevat esille teknologian kehittyessä kohti arkielämän käyttöä. Darth Vader murtautui Luken ajatuksiin. Sama tapahtuisi takuuvarmasti jos meidän aivomme ovat verkottuneita toisiinsa. 

Miten telepatia vaikuttaisi tapaamme kommunikoida?

Tutkijat ovat sitä mieltä että vuonna 2050 hallitsemme esineitä täysin mielemme avulla. Pelottavaa, sillä me ymmärrämme täysin miten perinteiset tietokoneet toimivat ja miten muokata niitä mutta meillä ei ole kuin aavistus siitä miten maailman monimutkaisin tietokone, aivot, toimivat. Ja silti pystymme jo nyt osittain kontrolloimaan aivojamme.

Miten telepatia vaikuttaisi tapaamme kommunikoida? Verbaaliseen kommunikaatioon liittyvät olennaisena osana ilmeet ja eleet, jotka välittävät joskus tarkoitusta jopa sanoja enemmän. Netin varhaisina aikoina keskustelua herätti muun muassa se, miten sävyä ja aietta voidaan ilmaista kirjoitetussa muodossa. Väärinymmärryksiä tuntuikin syntyvän huomattavan paljon. Nykypäivänä ongelma ei ole kadonnut, mutta kenties vähentynyt meidän tottuessamme uudenlaiseen reaaliaikaiseen kommunikaatiotapaan, jota sävyttävät myös modernit hieroglyfit eli emojit.

Ehkäpä telepatiassa välittyy myös sävy ja vastaanottaja kokee viestin sellaisena, kuin mitä lähettäjä on aikonutkin. Lisäksi on kiinnostavaa pohtia, pystytäänkö telepaattinen kommunikaatio rajoittamaan vain aikeisiin ja tietoisesti välitettyihin tuntemuksiin, vai onko olemassa mahdollisuus, että alla kytevät ja tietoisesti piilotetut motivaatiot pääsevät pinnalle.  

Suurin kysymys taitaakin olla olemmeko valmiita aivojen manipulointiin...

CGI NextLab tarjoaa arvokkaita ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia kasvattaa omaa ymmärrystä toimialojen trendeistä ja nousevista teknologioista, kuten vaikka BCI-teknologioista. Lyhyissä projekteissa testataan ja arvioidaan uusia teknologioita asiakkaan kanssa kustannustehokkaasti.

Tutustu myös

Kirjoittajasta

Tommi Gynther

Tommi Gynther

johtava digitalisaatiokonsultti, valtionhallinto

Olen Tommi Gynther ja työskentelen CGI:llä valtionhallinnon yksikössä johtavana digitalisaatiokonsulttina. Taustani ovat sovelluskehityksen ja arkkitehtuurin puolelta mutta tänä päivänä katson asioita enemmänkin pehmeämpien arvojen näkökulmasta vahvalla tulevaisuusorientoitumisella.