Hyvinvointialueiden tulo tarkoittaa kunnille ja kaupungeille suurta hallinnollista muutosta. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen korostaa uudessa tilanteessa rohkeutta viedä kaupunkia tulevaisuuteen ja tiedolla johtamisen tärkeyttä.

Suomen historian mittavin hallinnollinen uudistus asettaa kunnat ja kaupungit uuteen tilanteeseen, mikä pitää sisällään sekä riskejä että mahdollisuuksia.

Haasteita tarjoaa tiukalla aikataululla toteutettava hallinnon historiallinen uudistaminen, minkä seurauksena noin puolet Tampereen kaupungin taloudesta ja henkilöstöstä siirtyy uudelle hyvinvointialueen organisaatiolle. Niiden mukana menee myös suuri joukko sopimuksia ja tietohallintoa. Siirrosta huolimatta kuntalaisille tarjottavien palvelujen on pyörittävä koko ajan saumattomasti.

“Tämä on meille kaupunkina mahdollisuus katsoa, miten voimme kuoriutua uudelleen ja fokusoitua ihmisten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen. Siinä tilanteessa meitä auttaa rohkeus viedä kaupunkia tulevaisuuteen sekä tarttua innovaatioihin ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin”, kannustaa Ikonen.

 

Digitalisaatio korostuu paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen tapahtuva kaupunkistrategian uudelleen asemointi ja kulttuurimuutos ovat pitkiä prosesseja, joiden aikana on tärkeää panostaa viestintään sekä rakentaa tarvittavat yhdyspinnat uusiin hyvinvointialueisiin.

Yhteistyötä on kehitettävä niin, että vältytään hallinnollisilta katvealueilta. Toimiva kokonaisuus edellyttää uudenlaista ja verkostomaista johtamista. Reaaliaikainen tieto on avainasemassa erilaisten vaikuttavuusketjujen hallinnassa.

“Tiedolla johtaminen ja tiedon hyötykäyttö kaikessa työssä on jatkossa todella tärkeää. Tieto pitää saada kulkemaan ihmisten mukana ja liikkumaan yli organisaatiorajojen. Siinä tietojärjestelmät ovat yksi kriittinen tekijä”, arvioi Ikonen.

Kotikaupunkiaan luotsaava pormestari pitää hienona asiana, että Tampereen kehittämisessä ei ole tehty jyrkkiä äkkikäännöksiä. Useita eri hankkeita on viety päämäärätietoisesti eteenpäin muun muassa Smart City -ohjelman osalta.

“Smart Cityn myötä olemme päässeet hyvin esille ja rakentaneet verkostoja älykkään kaupunkikehityksen ympärille. On ollut hienoa havaita, miten herätämme kiinnostusta niin Kiinassa kuin Euroopassa. Kokemustenvaihdon kautta kaupungit voivat auttaa toisiaan kehittymään entistä paremmiksi ympäristöiksi”, sanoo Ikonen.

 

Konkreettiset kehittämishankkeet tukevat strategisia linjauksia

Digitaalisuus näkyy Tampereen uuden kaupunkistrategian eri osa-alueiden tavoitteissa. Sen lisäksi kaupunki on käynnistämässä uutta Data Driven City -kehitysohjelmaa, joka on seuraava askel Tampere Smart Cityn kehittämisessä.

Samaan aikaan edistetään myös konkreettisia digihankkeita, joihin lukeutuvat muun muassa varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, koulumaailman DigiOne-palvelualusta sekä elinvoimaisuuden ja työllisyydenhoidon uudet palvelut.

“Olemme lähteneet rohkeasti kokeilemaan erilaisia tiedon hyötykäyttöä palvelevia välineitä. Etenemme sekä pienillä hankkeilla, jotka voivat kasvaa isoksi valtavirraksi, että strategisesti, mikä auttaa kaupunkiorganisaation johtamista ja kehittämistä sekä edistää asiakkaiden arkista asiointia ja palveluiden vaikuttavuutta”, summaa Ikonen.

Pormestari muistuttaa, että edistyksellisyydestä huolimatta Tampereella ei tiedetä kaikkea. Kaupunki haluaakin toimia alustana uusien palvelujen kehittämiselle. Näin on jo tapahtunut Tampereen avattua liikennedatansa avoimen datan periaatteella.

“Löytyi yllättävän paljon toimijoita, jotka halusivat lähteä hyödyntämään kyseistä dataa. Sen myötä syntyi erilaisia sovelluksia ja start-uppeja. Kannustan muitakin kaupunkeja ja kuntia tämäntyyppiseen tekemiseen”, rohkaisee Ikonen.