Digitalisaatio on täydessä vauhdissa, mutta 80 prosenttia yrityksistä ei ole vielä saavuttanut haluttuja tuloksia ponnisteluissaan. Digitalisaation edelläkävijät sen sijaan ovat ymmärtäneet onnistuneen digitalisoinnin periaatteet. CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa kertoo, mitä voit oppia onnistujilta.
CGI:n tutkimus ei anna kovin positiivista arviota yritysten ja organisaatioiden digitalisointiponnisteluille. Missä olemme tällä hetkellä?
Me emme oikeastaan antaneet tätä arviota, vaan tutkimuksessamme olleet yritykset arvioivat itsensä. CGI:n Voice of Our Clients -tutkimusta varten haastattelemme säännöllisesti johtajia eri puolilla maailmaa ja kysymme heiltä heidän kokemuksiaan ja havaintojaan, tänä vuonna jopa lähes 1700 päättäjän kanssa. Nämä strategiakeskustelut tarjoavat ainutlaatuisen näkemyksen digitalisaation nykytilasta. Vain 20 prosenttia vastaajista ovat tyytyväisiä omiin ponnisteluihinsa ja toimenpiteisiinsä digitalisointitavoitteiden saavuttamiseksi.
Missä näet syyt tähän edelleen alhaiseen onnistumisprosenttiin?
Ehkä suurin harhakuva on se, että digitalisaatiota voi käyttää eräänlaisena ehostuksena: sisällyttää liiketoimintasuunnitelmaan digistrategian tai avata tyylikkään innovaatiokeskuksen. Yrityksen tai julkisen sektorin organisaation digitalisointi toimii eri tavalla. Pieni digitalisointi ei vain toimi, sillä kyseessä on aidosti koko organisaatiota koskeva muutosmatka, transformaatio.
Ilmeisesti on myös paljon positiivisia esimerkkejä digitaalisen transformaation hankkeista.
Kyllä, ja onneksi edelläkävijöiden osuus on jatkanut kasvuaan. Vaikka se oli vain 16 prosenttia edellisessä tutkimuksessamme, tänä vuonna osuus on noussut nykyiseen 20 prosenttiin. Näemme siis edistystä ja suuntaus antaa aihetta toivoon.
Ja toinen hyvä uutinen seuraa heti perään: menestystekijät eivät ole tiukasti varjeltu salaisuus. Jos katsoo tutkimustuloksia tarkemmin, voi nähdä niissä yhtenäisyyksiä. Edelläkävijät ovat ymmärtäneet, että digitalisaatiota ja siten koko digitaalista arvoketjua tulee systemaattisesti miettiä ja toteuttaa. Se kattaa kaikki yrityksen osa-alueet johdonmukaisesta digistrategiasta tuote- ja palveluportfolion digitalisointiin. Tämä mahdollistaa uusia, ketterämpiä vuorovaikutusmuotoja asiakkaiden kanssa. Digitalisaatio on muutosprosessi, joka voi onnistua vain, kun sitä tarkastelee kokonaisvaltaisesti. Tästä muutoksesta ei voi eikä saa eristää osa-alueita.
Mitä menestyneet yritykset tekevät toisin? Voiko näitä oppeja hyödyntää omien digistrategioiden suunnittelussa?
Periaate on, että digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin yrityksen toiminnan alueisiin ja ns. digitaalinen arvoketju on toiminnan keskiössä. Pilvi- ja alustapohjaisten teknologiaympäristöjen kaltaiset alueet ovat edellytys digitaaliselle arvoketjulle. Toisaalta vanhentuneet sovellusportfoliot, monimutkaiset integraatiokerrokset ja hajanaiset tietovarastot ovat esteinä muutokselle.
Yksi väärinkäsitys on, että digitalisoinnin voi toteuttaa yksin, esimerkiksi yhdessä yksikössä eristyksessä muusta organisaatiosta. Edelläkävijät rakentavat digitaalisen verkoston kumppaneista ja palveluntarjoajista varhaisessa vaiheessa ja kehittävät sujuvaa työnjakoa. Edelläkävijät ovat myös kehittäneet älykkäitä johtamis- ja valvontamekanismeja, joilla koordinoidaan toimintaa ja ohjataan tekemistä kohti yhteisiä, digistrategiassa määritettyä tavoitetta.
Edelläkävijät ovat myös kouluttaneet henkilöstöään. Digitalisaatio vaatii työntekijöiltä uusia taitoja, jotta heissä piilevää potentiaalia voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen.
Datalla on keskeinen merkitys. Kuinka tärkeää tietosuoja on?
Tässä olemme digitaalisten arvoketjujen ytimessä. Data on yhtä aikaa digitalisoinnin moottori ja polttoaine. Sisäisen ja ulkoisen historiadatan merkitys kasvaa jatkuvasti, mutta yhä tärkeämpää on lähes reaaliaikainen data, jota tarvitaan ja jota syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ilman uusimpien IT- ja tekoälyteknologioiden käyttöä valtavien tietomäärien hallinta tai niiden järkevä käyttö ei ole mahdollista.
Kyvyttömyys hyödyntää dataa mainitaan tutkimuksessamme yleisenä esteenä innovaatioille. Tämän seurauksena lähes 75 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista mainitsee edistyneen analytiikan ja raportoinnin kehittämisen tärkeimpänä innovaatiosijoituksena seuraavan kolmen vuoden aikana. Edistääkseen innovaatioita organisaatioiden on siirrettävä datan käyttö passiivisesta ennustamisesta ja suunnittelusta aktiiviseen havainnointiin ja reagointiin. Ympäristön jatkuva tallentaminen (tiedot ja näkemykset) ja halukkuus reagoida nopeasti (päätökset ja toimenpiteet) on se, mitä kutsumme ennakoivaksi "sense-and-response" -vaistoksi. Tämä kohta on myös IT:lle vaativa, liiketoimintakriittinen tehtäväalue. Ilman niiden käyttöä jatkuvasti tiukentuvia vaatimuksia ei voida täyttää. Datalla on varsin keskeinen rooli digitaalisen arvoketjun jokaisessa vaiheessa. Siksi se on ymmärrettävä keskeiseksi arvonluonnin mahdollistajaksi ja huomioitava sen mukaisesti.
Kuinka tärkeää kestävä kehitys on digitaalisessa muutoksessa ja miten menestyvät yritykset käsittelevät sitä?
Kestävän kehityksen merkitys digitaalisissa arvonluontimalleissa kasvaa nopeasti. Tutkimuksessamme menestyneet johtajat pitävät tätä keskeisenä tekijänä luodessaan arvoa asiakkailleen tai kansalaisille. Kestävä kehitys on siksi tunnistettavissa olennaiseksi osaksi onnistunutta digitalisaatiota. Mutta tässäkin on kyse johdonmukaisuudesta.
Onko olemassa jonkinlaista reseptiä, jonka voit antaa kaikille niille, jotka haluavat nousta digitaalisten johtajien ”Mestarien liigaan”?
Onnistuneen digitalisaation mallit ja rakennuspalikat ovat saatavilla ja tiedossa, ja neuvomme asiakkaitamme usein juuri tässä asiassa. Suurin este matkalla aidosti digitaaliseksi tai digitalisaatiota hyödyntäväksi yritykseksi on aliarvioida tämän muutoksen laajuutta ja merkitystä. Tämän ymmärtämällä ovet yrityksesi onnistuneeseen muutosmatkaan ovat auki. Digitaaliset edelläkävijät näyttävät, miten se tehdään.