Turun kaupunki tarkastelee parhaillaan, miten digipalveluita tulisi jatkossa kehittää. Turun strategisena tavoitteena on, että palvelut ovat moderneja, älykkäitä ja suurin osa digitaalisesti saatavilla. Tukea digipalveluiden kehittämiseen saatiin CGI:n digipalvelukartoituksesta.
Turussa, kuten monessa muussakin kaupungissa, digipalveluita on tähän saakka kehitetty eri yksiköissä ja yhdessä muiden kuntien kanssa hankerahoituksella, jolloin palvelutarjonta on vuosien saatossa siiloutunut.
Strategiansa mukaisesti Turku haluaa nyt muuttaa tilannetta, ja osana kokonaistarkastelua kaupunki tilasi CGI:ltä digipalvelukartoituksen. Turun kaupungin palvelujen hallinnan johtajan Juhani Anttosen mukaan nyt on hyvä ajankohta tarkastella palvelukokonaisuuksia, kun kaupungin organisaatio ja palvelutarjonta muuttuvat hyvinvointialueuudistuksen myötä.
Palvelujen digitalisointiaste selville
Digipalvelukartoituksessa CGI:n asiantuntijat kävivät läpi yli 60 Turun kaupungin palvelua, jotka oli valittu kartoitukseen yhdessä kaupungin edustajien kanssa. Kartoituksessa selvitettiin palvelujen digitalisointiaste ja tarkasteltiin muun muassa löydettävyyttä, ohjeistuksia ja käyttökokemusta asiakasnäkökulmasta.
Kolmisen viikkoa kestäneen projektin lopputuloksena syntyi analyysi digipalvelujen tilasta sisältäen konkreettisen listauksen asioista, joiden pohjalta kaupunki voi laatia tiekartan digipalvelujen kehittämiselle. Anttosen mukaan loppuraportti toi selkeässä muodossa esiin ongelma- ja kehityskohdat olemassa olevista palveluista.
Olen tyytyväinen loppuraportin sisältöön, se on rakenteellisesti oivallinen. Lisäksi toimintamalli, jolla datan käsittely tehtiin, oli todella toimiva
Turun kaupungin palvelujen hallinnan johtaja
Digipalvelut säännölliseen seurantaan
Projektissa luotiin myös pohja digipalvelujen kehittämisen säännölliselle arvioinnille. Juhani Anttonen muistuttaa, ettei kartoitus saisi jäädä kertaluontoiseksi, vaan vastaavia tulisi jatkossa tehdä säännöllisin väliajoin.
“Jos kartoitus jätetään yhteen kertaan, ei tiedetä, onnistutaanko toimintaa kehittämään, vai mennäänkö jopa huonompaan suuntaan.”
Anttosen kokemuksen mukaan ulkopuolinen tarkastelunäkökulma auttaa käynnistämään kehittämistoimet tehokkaasti. Jatkossa Turussa on tavoitteena huomioida entistä paremmin kokonaisarkkitehtuuri ja ihmiskeskeisyys digipalveluiden kehittämisessä.
“Kiinnitämme huomiota siihen, että kehittäminen tapahtuu yhtenäisesti ja varmistamme että palveluita kehitetään kuntalaisten tarpeisiin ja heidät osallistetaan mukaan jo alkuvaiheessa. Näin varmistetaan, että kuntalaiset kokevat arjen asiointipalvelujen paranevan, palveluita tehdään ihmisiä varten”, Anttonen muistuttaa.