Kansainvälinen konsultointiyritys CGI tunnisti laajassa tutkimuksessaan suomalaisista työntekijöistä viisi eri tyyppiä sen perusteella, miten he suhtautuvat digitalisaatioon ja työelämän murrokseen. Eroja löytyi muun muassa siinä, miten vastaajat painottavat teknologiaa ja ihmissuhteita sekä siinä, kenen vastuulle heidän mielestään työelämän murroksesta selviytyminen kuuluu. Suurimmiksi ryhmiksi Suomessa nousevat kehittäjät ja vuorovaikuttajat, joita on yhteensä puolet lähes kaikista suomalaisista.
Asiantuntijayritys CGI:n laajasta Työelämän murros -tutkimuksesta käy ilmi, että joka kolmatta suomalaista työelämän muutos ahdistaa ja harvaa se varsinaisesti innostaa. Työssäkäyvien välillä on havaittu suhtautumisessa kuitenkin selviä eroja.
– Ahdistus ei synny tyhjästä, vaan ahdistuneimpia ovat ne, jotka kokevat myös työn kuormittavuuden lisääntyneen. Haastatellut näkevät yhtenä ratkaisuna yksilöllisen johtamisen lisäämisen, kertoo Henna Ahtola, joka on henkilöstöjohtamisen johtava konsultti CGI:llä.
Koska esimiesten aika on rajallista, osa organisaatioista on jo havahtunut johtamisen segmentoitumiseen.
– Eri sukupolvet ja erilaiset työntekijätyypit tarvitsevat erilaista johtamista. Organisaatioiden tulisi tunnistaa erilaisia ihmistyyppejä ja pyrkiä vastaamaan kunkin segmentin tarpeisiin ja odotuksiin entistä yksilöllisemmin, Ahtola jatkaa.
Mikään ryhmä ei ole toista parempi
GGI tunnisti suomalaisista viisi erilaista työntekijäsegmenttiä, joita esiintyy kaikilla eri toimialoilla. Ryhmät muodostuivat sen perusteella, miten vastaajat painottavat teknologiaa ja ihmissuhteita sekä kenen vastuulle heidän mielestään kuuluu työelämän murroksesta selviäminen.
– Yksikään näistä segmenteistä ei ole toista parempi, vaan kyse on puhtaasti ihmisten asenteista, odotuksista ja arvostuksista. Esimerkiksi turvallisuushakuisesta voi saada oikealla johtamisella esiin todellisen muutosmoottorin, joka kampeaa muutkin mukaansa. Jotta tässä onnistuisi, pitää kuitenkin ymmärtää henkilön ajatusmaailmaa, Ahtola muistuttaa.
Hän toteaa, että jokaisessa organisaatiossa on mitä luultavammin kunkin segmentin edustajia.
– Työelämän muutoksen ohella kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. En usko, että millekään organisaatiolle olisi pitkällä aikavälillä menestyksekästä keskittyä vaan tiettyihin ryhmiin, Ahtola toteaa ja jatkaa:
– Kun perehtyy segmentteihin, voi helposti ymmärtää, miksi pelkkä perinteinen ylhäältä alas johtaminen ei enää toimi. Segmenttien ja ryhmien edustajille tärkeiden asioiden ymmärtäminen antaa hyvän lähtökohdan johtaa ihmisiä työn murroksen keskellä, Ahtola sanoo.
Segmentit suuruusjärjestyksessä
Kehittäjiin kuuluu 25 % suomalaisista. Kehittäjillä on vahva usko teknologian voimaan ja halu käyttää uusia menetelmiä. He ovat aktiivisia tarttumaan asioihin tai ainakin heillä on potentiaalia siihen. Tyypillisesti he ovat nuoria ja tekevät asiantuntijatyötä. Toimialoista kauppa-, informaatio-, viestintä- sekä rahoitus- ja vakuutustoimialat korostuvat.
Vuorovaikuttajiin kuuluu 24 % suomalaisista. Tälle ryhmälle työpaikan vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio merkitsevät paljon. Asenteiltaan he ovat hyväntahtoisia ja useimmiten arvostavat lähiesimiehen kykyä johtaa ihmisiä. Tässä ryhmässä on suhteellisen paljon naisia ja vanhempiin ikäluokkiin kuuluvia. Toimialoista puolestaan korostuvat majoitus ja ravitsemus, koulutus, rakentaminen, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä kuljetus ja varastointi.
Turvallisuusmielisiin kuuluu 19 % suomalaisista. Turvallisuusmieliset arvostavat pysyvyyttä. He näkevät keskimääräistä enemmän epäkohtia nykyisessä työpaikassaan ja suhtautuvat kriittisesti muutoksiin. Työyhteisön suhteen he ovat vaativia, koska se on heille tärkeä sosiaalinen ympäristö. Teknologialla taas ei ole heille suurta painoarvoa tulevaisuuden työn rakentamisessa. Tässä ryhmässä on korostuneesti naisia ja vanhempiin ikäluokkiin kuuluvia. Toimialoista puolestaan terveys- ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus korostuvat.
Sopeutujiin kuuluu 17 % suomalaisista. Sopeutujat kaipaavat selkeitä ohjeita työnsä suorittamiseen ja näkevät työn murroksessa jonkin verran uhkia omalta kannaltaan. Tulevaisuus askarruttaa heitä, mutta heidän suhtautumisensa teknologiaan on myönteistä. Tässä ryhmässä on suhteellisen paljon miehiä, nuoria, Etelä-Suomessa asuvia ja suorittavan työn tekijöitä. Toimialoista tässä ryhmässä korostuvat muun muassa kuljetus ja varastointi.
Optimisteihin kuuluu 15 % suomalaisista. Tyypillistä optimisteille on rentous ja optimistisuus. Tulevaisuuden työelämä ei ahdista heitä. Teknologia otetaan vastaan osana tulevaisuuden työtä sille sen suurempaa painoarvoa antamatta. Tyypillistä optimismi on miehille ja nuorille. Toimialoista korostuvat kiinteistöala, rahoitus ja informaatio- ja viestintäala.
Tutkimuksen taustalla halu selvittää totuus työn murroksesta
Kansainvälinen konsultointiyhtiö CGI halusi selvittää työn tulevaisuutta ja siihen liittyviä näkemyksiä ja kokemuksia sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.
Tutkimusta varten haastateltiin tutkimuspaneelissa 1 000 suomalaista työssä käyvää henkilöä. Näyte oli Suomea edustava ja toimialoittain kattava. Työntekijöiden lisäksi haastateltiin kvalitatiivisesti 31 yrityspäättäjää 28 eri organisaatiosta. Päättäjistä 14 edusti henkilöstöjohtoa ja 17 haastateltavaa liiketoiminta-, talous- ja IT-johtoa. Haastateltujen organisaatioiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 16 % ja nämä organisaatiot työllistävät Suomessa yli 145 000 työntekijää.
Laajempi raportti CGI:n tutkimuksen tuloksista löytyy tästä.
Kuvia mediakäyttöön
https://1drv.ms/u/s!AvSUjCy7IC08kEsYSfjBtVLezivI?e=jfiKdW
Lisätietoja tutkimuksen tuloksista
Henna Ahtola
henkilöstöjohtamisen johtava konsultti, CGI Suomi
+358 40 521 1068
henna.ahtola@cgi.com
Media
Esa Luoto
PR Lead, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com
Vuonna 1976 perustettu CGI on maailman ja Suomen suurimpiin lukeutuva riippumaton IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiö. Suomessa CGI työllistää yli 3 700 henkilöä 18 paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on noin 77 500 konsulttia ja asiantuntijaa. CGI tarjoaa kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa asiakkaiden liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämiseen, integrointiin ja hallintaan. Palvelutuotannossa CGI luottaa paikalliseen läsnäoloon, globaaleihin palveluverkostoihin ja IP-ratkaisuihin auttaessaan asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja onnistumaan digitaalisessa muutoksessa. CGI:n liikevaihto on 12,1 Mrd. C$, ja yritys on listattu Toronton sekä New Yorkin pörsseissä (TSX:GIB.A ja NYSE:GIB). Lisätietoa: www.cgi.com ja www.cgi.com/fi.
