Tekoälystä puhuttaessa keskitytään helposti siihen, mitä kaikkea teknologia mahdollistaa. Enemmän tarvittaisiin keskustelua meistä ihmisistä muutoksen keskellä: Miten organisaatioissa voidaan sopeutua nopeasti etenevään tekoälymuutokseen? Millaisia valmiuksia tarvitaan ja kuka tätä muutosta johtaa? Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan tekoälymuutoksen johtamisesta

Kanadalainen menestyskirjailija ja puhuja Juliette Powell vertasi taannoin osuvasti tekoälyä kirjapainon kehittämiseen: Tekninen innovaatio nopeutti kirjojen painamista ja tiedon lisääntymistä. Harmi vain, ettei lukutaito kasvanut samaan tahtiin. Powellin mukaan olemme tekoälyn kanssa nyt täsmälleen samassa tilanteessa. Meillä ei ole vielä tarpeeksi kyvykkyyttä hyödyntää tekoälyä.

”Pitää hyväksyä, etteivät kaikki ole heti ole asiantuntijoita. Nyt opiskellaan uuden käyttöä, mietitään ja ideoidaan yhdessä sekä kehitetään kyvykkyyksiä”, sanoo Microsoftin toimitusjohtaja Mervi Airaksinen Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa, jossa puhutaan tekoälymuutoksen johtamisesta.

Microsoftilla Airaksinen on päässyt seuraamaan tekoälyn vaikutusta työelämään eturivin paikoilta. Hän paljastaakin podcastissa, että Microsoftilla on meneillään mieletön innostus innovaatioista ja mahdollisuuksista, mitä tekoälyn ympärillä on.

”Olemme päässeet uudella tavalla olemaan mukana asiakkaan arjessa ja ratkomaan haasteita ja pullonkauloja”, hän iloitsee.

Samaan hengenvetoon Airaksinen kuitenkin painottaa, että nykyiseen pisteeseen on päästy vain tekemällä päivittäin hartiavoimin töitä uuden oppimisen eteen.

”Ei se ollut meidän dna:ssa valmiina, että näin tämä menisi”, hän sanoo.

Tekoälyä ei voi ulkoistaa IT-osastolle

Teknologinen muutos kiihtyy, mutta ihmisissä muutos tapahtuu hitaammin. Miten nämä kaksi voidaan yhdistää?

”Yksilön vastuuta ei voi ottaa pois, jokainen vastaa omasta kilpailukyvystään. Mutta yrityksen kilpailukyvystä vastaa ylin johto. Siksi johdon tulee olla innostunut ja kiinnostunut tekoälystä, alkaa luoda kyvykkyyksiä – ja ennen kaikkea huolehtia siitä, että tekoäly ei ole vain it-osaston vaan koko yrityksen asia”, Airaksinen sanoo.

”Itse asiassa tekoälyn suurimmat hyödyt mitataan taloudessa, viestinnässä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa – ja siksi yrityksen johtoa pitää kiinnostaa.”

CGI:n muutosjohtamisen asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saara Karasvirta toteaa podcastissa, että hänen kokemuksensa mukaan tekoälyn ulkoistaminen it-osastolle on melko tyypillistä.

”Isoissa organisaatioissa valmius tekoälymuutokseen on melko kapea ja teknologialähtöinen. Organisaation ja ihmisten valmius ei ole hyvällä tasolla, vaikka itse transformaatio tapahtuu ihmisen kautta”, Karasvirta kertoo.

Hänen mukaansa taustalla on pelko, jota on paljon – aina ylimmästä johdosta lähtien.

”Ei ole lainkaan käyty tällaisia perustavanlaatuisia keskusteluja, kuten millaisia ajatuksia tekoäly herättää, millaiset ovat valmiudet tai miten se linkittyy organisaation strategiaan. Miten prosessit taipuvat, tai miten se vaikuttaa johtamiseen”, Karasvirta luettelee.

Airaksinen toivoo, että tekoälyn ympäriltä saataisiin pois ”tähtitieteen tuntu”, ja keskityttäisiin ratkomaan käytännön arjen asioita: kuinka kukin voisi omassa työtehtävässään hyödyntää tekoälyä.

”Nyt vihdoin meillä on olemassa teknologia, joka puhuttelee koko yritystä.”

Millaisia konkreettisia vinkkejä Airaksinen ja Karasvirta antavat nopeasti etenevään tekoälymuutokseen sopeutumiseen? Miten ihmiset saadaan muutokseen mukaan? Kenen vastuulla on muutoksen johtaminen?