Tekoälyyn pitäisi panostaa, mutta mistä lähteä liikkeelle?
Tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja, se on selvää. Mutta mistä lähteä liikkeelle? Mistä syntyy rohkeus kokeilla uutta ja etsiä uusia tapoja tehdä liiketoimintaa tekoälyä hyödyntäen?
Älykästä tekoa -podcastin toisessa jaksossa inspiroidutaan älytaiteilijan työmetodeista ja pohditaan, mitä niistä oppeja niistä voisi viedä liiketoimintaan.
Taiteilijat ovat kautta aikojen etsineet, kokeilleet ja omaksuneet rohkeasti uusia tekemisen tapoja. Generatiivisen tekoälyn tulo ajoi kuitenkin taiteilijuuden ennennäkemättömän murroksen äärelle, ja keskustelu tekijyydestä, tekijänoikeuksista ja taideteoksen alkuperäisyydestä käy kuumana.
Samalla kun osa taiteilijoista on tarttunut uteliaasti uusiin työkaluihin, osa taistelee äänekkäästi niitä vastaan.
Voiko taide olla omaa ja uniikkia, jos tekoäly generoi sitä sekunneissa eri lähteistä?
Toisaalta – eikö taideteos ole aina pastissi muiden taitelijoiden töistä? Tekeekö tekoäly oikeastaan samaa kuin taiteilija, joka viettää päiväkausia Pariisin museoissa tuijotellen suurten mestareiden teoksia, yrittäen imeä niistä vaikutteita?
Myös yrityksissä ollaan tekoälyn kanssa ihmeissään. Siihen pitäisi panostaa, mutta mistä lähteä liikkeelle? Millaisiin tehtäviin tekoäly sopii mukaan? Luonnollisesti myös sääntelyn keskeneräisyys mietityttää. Uskaltaako liikkuvaan junaan hypätä, vai olisiko sittenkin parempi odottaa?
Älykästä tekoa -podcastin toisessa jaksossa tekoälystä ja kokeilemisen rohkeudesta ovat keskustelemassa Suomen ensimmäinen älytaiteilija Taika Jalohaikara ja CGI:n Head of Generative AI Anton Puolakka. Podcastia juontaa Lotta Backlund.
Kuuntele jakso alta.
