Kuka on vastuussa, kun tekoäly työskentelee? 

Tekoälyn mahdollisuudet yrityksille ovat kiistatta houkuttelevia, mutta huoliakin riittää. Miten päättäjät yrityksissä ja organisaatioissa voivat varmistaa, että tekoälyn käyttö on luotettavaa ja turvallista niin yrityksille kuin tekoälyn kohtaaville ihmisille?

Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa Lotta Backlund saa vieraakseen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin ja johtavan digitalisaatiokonsultin Tommi Gyntherin CGI:n valtionhallinnon yksiköstä.

Kuulemme, miten päättäjät yrityksissä ja organisaatiossa voivat nukkua yönsä rauhassa tietäen, että tekoälyn käyttö on turvallista ja luotettavaa – eikä se lähde sooloilemaan tai toimi vaikkapa yrityksen arvojen vastaisesti.

Saamme myös tietää, miten EU:n tekoälyasetus etenee, ja miten yrityksissä voidaan varautua sen tuloon.

Entä mitä tekemistä ruotsalaisella diskuteeraamisella on tekoälyn vastuullisen käyttöönoton kanssa?

”Ihmisille ei riitä perusteluksi, että tekoäly vastasi näin”

Vaikka tekoälyä tarkastelisi miltä kantilta tahansa, vastuullisuuden kysymykset nousevat esiin kerta toisensa jälkeen. Miten voidaan varmistua, että tekoälyn käyttö on luotettavaa ja turvallista paitsi yrityksille myös tekoälyn kohtaaville ihmisille?

Miapetra Kumpula-Natrin mukaan juuri tähän kysymykseen EU:n tuleva tekoälylainsäädäntö on etunenässä antamassa vastauksia. Maailmanlaajuisesti ensimmäinen tekoälyasetus on syntynyt kansainvälisessä ajatuksenvaihdossa, ja maailmalla seurataankin sen edistymistä kiinnostuneena.

”Jos data on öljyä, tekoäly on lääkettä. Jos markkinoille tulee uusi lääke, en haluaisi laittaa rastia ruutuun, että otan vastuun tämän lääkkeen syömisestä, kuten nyt tehdään nettisivuille kirjautumisen yhteydessä. Tekoälyasetuksen myötä voidaan varmistua, että Euroopan markkinoille tulevat tekoälyjärjestelmät ovat vähän luotettavampia”, Kumpula-Natri taustoittaa.

Tästä hyötyvät myös järjestelmiä käyttävät yritykset, jotka ymmärtävät paremmin järjestelmien logiikkaa.

Esimerkiksi ihmisten elämään vaikuttavissa päätöksissä, kuten vaikkapa pankki- ja vakuutusasioissa tai rekrytoinneissa, on oltava läpinäkyvää, miten ja kuka päätökset tekee.

”Ei ihmisille riitä perusteluksi, että tekoäly vastasi näin.”

Kumpula-Natri puhuu tekoälyasetuksen sisällöstä tarkemmin podcastissa, alkaen kohdasta 17:23 min.

Etiikkaa ja teknologiaa tarvitaan yhdessä

CGI:n Tommi Gyntherin mukaan etiikkaa ja teknologiaa on katsottava kokonaisuutena, eikä niistä voi valita vain toista.

”Kun uusia teknologioita otetaan käyttöön ja kehitetään vastuullisesti, se lisää yhteiskunnallista hyvinvointia ja minimoi haittoja ihmisiä kohtaan.”

Gyntherin mukaan yrityksissä on edetty tähän mennessä tekoälyn kanssa kokeilemalla. Moni ottaakin nyt askeleita taaksepäin.

”Nyt kun ymmärretään, miten teknologia toimii, palataan miettimään, mitä me ihmiset siltä halutaan.”

Sääntelyn hän uskoo vaikuttavan yritysten toimintaan positiivisesti.

”Sääntely pakottaa huomioimaan ihmisten edun, joka taas lisää yrityksen mainetta ja luottamusta”, hän näkee.

Kuuntele koko jakso Spotifyissa.