Kasvokuva Matleena Rintalasta

Matleena Rintala

Varhaiskasvatuksen konsultti

Koko maailma on jatkuvan muutoksen edessä, samoin suomalainen varhaiskasvatus. Uusi varhaiskasvatuslaki ja päivitetty Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tuovat omalta osaltaan mukanaan muutosta niin käytännön työhön kuin sitä tukevien työkalujen suunnitteluun.

Ajan hermolla pysyminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme vastata tarpeeseen oikealla tavalla. Haluamme tarjota työkaluja niin lasten kanssa työskenteleville ammattilaiselle ja sidosryhmille kuin koko perheelle roolista riippumatta.

 

Miten ammattilaisen työtä voidaan tukea tulevaisuudessa?

Hyvä kysymys, sillä tavoitteenamme on tarjota ammattilaiselle mahdollisuuksia työn onnistumiseen varhaiskasvatuksen ydintehtävässä. Haluamme, että jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen pystyy tulevaisuudessa tekemään työnsä työkaluilla, jotka ovat osa sujuvaa arkea ja arjen pedagogiikkaa.

Yhteinen työalusta mahdollistaisi läpinäkyvän yhteistyön ammattilaisten ja perheiden kesken sekä tiedon jakamisen kaikkien hyödyksi. Tiedon jakamiseen voisi liittyä esimerkiksi ammattilaisten yhteinen materiaalipankki ja ”parhaat käytännöt”, johon kaikilla olisi pääsy ja joka toimisi oman työn suunnittelun tukena.  Sen avulla päivittäisen toiminnan suunnittelu ja arviointi jättävät aikaa varhaiskasvatuksen perustehtävälle sekä yhdessä onnistumiselle.

Lapsen digitalisoitu vasu ja pedagoginen dokumentointi elävöittävät konkreettisesti yhteistyön näkyväksi sekä antavat ammattilaiselle mahdollisuuden ottaa lapsi aktiivisesti mukaan päivittäisen toiminnan rakentamiseen. Tämä mahdollistaisi myös esimerkiksi yksittäisten vasujen sisältöjen linkitykset koko ryhmän vasuun, joka puolestaan antaa näkyvyyden ryhmän luonteeseen ja sen tarpeisiin. Ryhmän sisäisiä vertaissuhteita voisi tarkastella sosiogrammin avulla, joka toisi ajankohtaista tietoa kaveritaitojen edistämiseen.

Millaista oppimisympäristön suunnittelu, arviointi ja kehittäminen olisi tämän jälkeen?

                    

Lapsen näköinen osallisuus

Helppokäyttöiset työkalut tukevat parhaimmillaan lapsen aktiivista toimijuutta siten, että lapsi saa kertoa hänelle tärkeistä asioistaan iänmukaisella tavalla sekä olla mukana lapsenomaisella tavallaan toteuttamassa oman varhaiskasvatusympäristönsä toimintaa. Olen pohtinut jo aiemmin sitä, miten me voisimme edistää lapsen osallisuutta ja äänen esille tuomista.

Lähdimme pilotoimaan Lego Serious Play -menetelmää lasten kanssa ja voimmekin todeta, että menetelmä sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Menetelmä yhdessä digitalisoidun vasun tuomien mahdollisuuksien kanssa muodostaisi osallisuudesta lapsen näköisen.

  

Vanhempien aktiivinen rooli

Se, että vanhemmat pystyvät osallistumaan reaaliaikaisesti ja laiteriippumattomasti lapsensa varhaiskasvatukseen kotoa käsin, on nykypäivää. Tavoitteena onkin mahdollistaa se, että vanhempien osallisuus on aktiivista sekä vuorovaikutus vastavuoroista niin varhaiskasvatuksesta kotiin kuin kodista varhaiskasvatukseen. Tämä ei kuitenkaan saa poistaa päivittäistä kohtaamista, vaan enemmänkin vahvistaa yhteistyötä, joka on kaiken kulmakivi. Digitalisoitu vasu tarjoaisikin monia yhteistyön muotoja vuorovaikutuksen lisäksi, joissa jokaisen osapuolen näkökulma tulisi huomioiduksi.

Vanhemmuuden tukemiseen liittyy myös vahvasti yhteisöllisyys ja vertaistuki, jota koko kunnan varhaiskasvatus parhaimmillaan pitää sisällään. Olisi mahtavaa, jos pystyisimme tarjoamaan varhaiskasvatusta käyttäville vanhemmille helppoja väyliä löytää samankaltaisia tai samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä sekä erilaisia kanavia, joista löytyisi muun muassa kunnan perheille tarjoamia palveluita.

Tulevaisuuden ratkaisuissa emme halua unohtaa monen perheen arjen sankareiden osallisuuden huomioimista ja sukupolvien välisen kulttuurin jatkumoa – isovanhempia.

 

Sosiaalinen vastuu ja kestävä kehitys

Yhteisen työkalun avulla voidaan tukea lasten osallisuutta, oppimista ja yhdenvertaisuutta esimerkiksi mahdollistamalla palautteen kysyminen ja palautteen antaminen. Se, että lapsi saa kertoa omista fiiliksistään päivän jälkeen tai tilannekohtaisesti tukee kuulevaa vuorovaikutusta ammattilaisen ja lapsen välillä. Myös aiemmin mainitsemani sosiogrammin avulla voitaisiin edistää ryhmän yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa inklusiivista varhaiskasvatusta, jossa kaikki saavat osallistua ja olla mukana – yhdenvertaisina.

Yhteiseen työalustaan olisi myös aika hienoa ottaa osaksi erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen, joka voisi linkittyä lasten vasuissa ilmenneistä, perheen sisäisistä ruokakulttuureista. Tämän lisäksi alustassa voisi olla hävikkiseuranta, jonka tarkastelu yhdessä lasten kanssa tukisi ympäristökasvatusta. Ympäristökasvatukseen voisi puolestaan liittää menetelmän, jonka avulla tutustuttaisiin ja hyödynnettäisiin päiväkodin pihapiiriä, lähiympäristöä sekä luontoa.

 

Miltä varhaiskasvatus näyttää tulevaisuudessa?

Infograafi, joka kuvaa blogissa käsiteltyjä aiheita

Parhaimmillaan tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa käytetään työkaluja ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat lapsen kanssa tutkimisen ja oppimisen. Tällaiset ratkaisut huomioivat myös vanhempien osallisuuden, arjen ja sen muutokset sekä eri sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön.

Pidän tärkeänä, että arki varhaiskasvatuksessa koostuu siitä, että jokainen ammattilainen saa tehdä oman työnsä mahdollisimman sujuvasti. Samalla jokainen lapsi saa kasvaa ainutlaatuisena, omana itsenään ympäristössä, jossa lapsen ääni kuuluu ja näkyy kaikessa arjen pedagogiikassa.

Kirjoittajasta

Kasvokuva Matleena Rintalasta

Matleena Rintala

Varhaiskasvatuksen konsultti

Olen Matleena Rintala ja toimin CGI:llä varhaiskasvatuksen tiimissä konsulttina. Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri, varhaiskasvatuksen opettaja sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. CGI:llä pääsen hyödyntämään omaa osaamistani monipuolisesti niin varhaiskasvatuksen kuin koko kasvatusalan näkökulmasta.