Primary tabs

Varhaiskasvatus on kasvatusta, opetusta ja hoitoa sisältävä toimintakulttuuri. Kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa korostuu kommunikointi. Kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voi tehdä kommunikoimatta tavalla tai toisella. Lapsen kanssa pedagogiikka toteutuu leikin kautta ja asioita tutkimalla, selittämällä ja tarinoita luomalla. Lasta ympäröivä yhteisö kommunikoi paljon lapsesta ja lapsen kanssa.

Yhteistyö, kaikkien osapuolien osallisuus, on viime vuosina yhä vain korostunut. Lasten vanhemmat toivovat paljon enemmän kommunikointia lapsen asioista. He ovat kiinnostuneita, mitä lapsi tekee, ajattelee ja touhuaa päivän aikana varhaiskasvatuksessa. Vanhemmat haluavat elää lapsen arjessa mukana senkin ajan, jonka lapsi viettää varhaiskasvatuksessa.

Viime vuosien kuluessa ja ehkä myös pandemian koskettaessa meitä kaikkia, olemme tilanteessa, jossa yhä enemmän pohdimme, kuinka säilyttää yhteys ympäröivään maailmaamme merkityksellisellä tavalla. Lyhyessä ajassa on polkaistu käyttöön erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia. Mielenkiintoisinta on, että digitaaliset välineet ja tavat tulivat suurimmaksi osaksi hyväksyttyä käytäntöön pakon sanelemana, eikä niitä nähdä ”oikean” kommunikoinnin kilpailijoina.

Mutta yksi asia on yhteinen kaikille: tarvitsemme ohjeistusta, neuvoja ja tukea kaiken tämän hyödyntämiseen. Meidän tulee tietää, mitä ja minkälaisia ongelmia syntyy digitaitojen vyöryttämisessä kaikkialle. Meidän tulee kaivaa tietoa, toiveita ja käytäntöjä, jotta osaamme hyödyntää digitaalisuutta kommunikaation ja yhteistyön välineenä hyvällä tavalla.

 

Lapsen osallisuus etusijalle

Lapsen varhaiskasvatuksen ensisijainen arvoperusta on lapsen etu. Toinen tärkeä kohta on lapsen mielipiteen huomioonottaminen häntä koskevissa asioissa. Nämä ovat tarkemmin ajateltuna kaikki lasta ympäröivän yhteisön asiat. Meidän tulisikin löytää ne keinot, joilla lapselle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi omalla iänmukaisella tavalla. Meidän tulee löytää ja keksiä erilaisia lapsenomaisia tapoja kertoa, millä lapsi osaa kertoa, mitä haluaa, osaa ja tykkää tehdä sekä minkälaisia ovat ne lapselle merkitykselliset tavat kommunikoida.
 
Osallisuuden vaatimus ei yksinään koske lasta vaan myös hänen vanhempiaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa, joka on olemassa jokaisessa kunnassa ja jokaisella lapsella, korostetaan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa yhteistyötä lapsen ja vanhempien kanssa. Yhteistyön tulisi olla jatkuvaa ja eheää – ei vain pari kertaa vuodessa käytyä keskustelua.

Jotta osallisuus ja kommunikointi olisi eheää ja jatkuvaa lapsen varhaiskasvatuksen arjessa, tarvitaan erilaisia tapoja, digitaalisia ja kasvokkain toteutettavia keinoja kommunikoida ja toteuttaa varhaiskasvatussunnitelman tavoitteita.  Vuoropuhelun tulisi olla päivittäistä, helppoa, luontevaa ja monimuotoista - lapsen iän huomioonottavaa.

 

Leikkisiä välineitä

Lasten ja vanhempien osallistaminen arjessa on iso vaatimus varhaiskasvatuksen ympäristölle. Vaatimus on iso varsinkin silloin, kun halutaan aidosti asettaa lapsen etu arvopohjan mukaisesti etusijalle. Paperille tehdyt suunnitelmat tulee oikeasti ottaa muuntaa sellaiseen käytäntöön, jossa lapsen varhaiskasvatuksen arki konkretisoituu ja hän pääsee myös itse tekemään.  Vasut osittain ovatkin jo digitaalisessa muodossa, ainakin aikuisten käytössä. Mutta millä keinoilla voidaan lapsen osallisuutta lisätä suunnittelussa ja toteutuksessa?

Varhaiskasvatushenkilöstön, lasten, vanhempien ja meidän muiden ammattilaisten tulisi yhdessä miettiä niitä keinoja, joilla lapsi pääsee osallistumaan oman varhaiskasvatuksessa viettämänsä ajan suunnitteluun ja toteutukseen.  Tulisi pohtia yhdessä, miten varhaiskasvatuksen toiminta tulee osaksi lapsen ja vanhempien arkipäivää. Vuoropuhelu voi toteutua keskusteluina, leikkeinä, kuvina tai videoina. Pelillistämisen muodot ovat kovasti nousseet esiin oppimisympäristöissä, varsinkin esiopetuksessa. Samoja keinoja voitaisiin enemmän lisätä varhaiskasvatuksessa, jossa leikki on luonteva osa pedagogiikkaa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa 2021 kiinnitetään huomiota siihen, että esiopetuksen piiriin tulee nuorempia lapsia (5-vuotiaat), joten kokeilu tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kaikilla lapsilla olla mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta.

Tässä kokeiluopetussuunnitelman vaatimuksessa korostuu leikin merkitys lapselle ominaisena tapana toimia.  Lapset leikkiessään erilaisissa oppimisympäristöissä samalla laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonalueilla, joten voidaan tavoitella uusien mahdollisuuksien syntymistä oppimisen iloon, uusiin kiinnostuksen kohteisiin ja ystävyyteen.

On ensiarvoisen tärkeää, että yhteinen tekeminen on mieluista ja luontevaa toimintaa varhaiskasvatuksen ja kodin välillä. Yhteistyö, kaikkien osallisuus, ei myöskään saisi olla aikaan eikä paikkaan sidottua, vaan monikanavaista – sekä digitaalisia keinoja hyödyntäen, että kasvokkain tehtävää toimintaa.

 

Monimuotoiset työvälineet varhaiskasvatukseen

Kuntien varhaiskasvatuksen sivuja selaamalla saa yleistietoa siitä, miten kunnissa toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen arkea eteenpäin. Sivuilta näkee myös millaiset asiat ovat tärkeitä lapsen ja vanhempien osallistamisessa. Vasut, Leopsit ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttävät myös pedagogista johtamista. Se tarkoittaa johtamistapaa, jossa lapsen toiminta- ja oppimisympäristö tarjoaa suotuisat edellytykset osallistua tasavertaisesti omien ominaisten toimintatapojen puitteissa, kokien oppimisen iloa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa 2021 ”kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri” –kappaleessa esitetään yhdeksi työmenetelmäksi pedagogista dokumentointia. Menetelmää käytetään pedagogisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä.

Kunnissa etsitään tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa pedagogisen dokumentoinnin ja vasujen toteuttamisen työvälineitä. Työvälineitä, joita myös lapsen olisi helppoa ja hauskaa käyttää yhdessä aikuisten kanssa. Toivon kovasti, että työvälineillä saadaan lapsen ääni kuuluviin.

Työvälineiden pitäisi myös olla kekseliäitä, hauskoja ja lasta innostavia, jotta lapsi pääsee omin sanoin ja teoin osaksi varhaiskasvatusta. Leikki on osa varhaiskasvatusta ja sen avulla lapsen ääntä kuullaan parhaiten. 

Kehitämme CGI:llä digitaalista, vuorovaikutteista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja siihen liittyvää digitaalista viestintää CGI Vesaan. Jotta vuorovaikutteinen digitaalinen välineistö aidosti syntyy, on meidän ylläpidettävä jatkuvaa vuoropuhelua varhaiskasvatuksen ammattilaisten, lasten ja vanhempien kanssa. Perusajatuksena on yhdessä miettiä löytyviä ongelmakohtia ja kehittämisen paikkoja varhaiskasvatuksen ammattilaisten, lasten ja vanhempien kanssa. Digitaalisessa vasussa on mahdollisuus lapsen äänen kuulemiseen ja oppimisen iloon.

 

Tervetuloa webinaariin tekemään varhaiskasvatuksen digiloikka kanssamme! Tulevassa webinaarissa kurkistamme varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen ja tutustumme uuden ajan toiminnanohjauksen työkaluun: CGI Vesaan.

Bannerimainos webinaarista

Kirjoittajasta

Annemari Uurtimo

Annemari Uurtimo

Project Manager

Toimin projektipäällikkönä CGI:llä vastuualueenani varhaiskasvatuksen käyttöönottoprojektit sekä asiakkaiden toimintaprosessien kehittäminen. Olen erityisen kiinnostunut asiakaskokemuksen kehittämisestä, osallistamisesta, palvelumuotoilusta, innovoinnista ja uusien toimintaprosessien käyttöönottamisesta. Olen viime vuonna opiskellut palvelumuotoilua, jotta voisin tarjota asiakkaillemme uusia menetelmiä varhaiskasvatuksen toimintaprosessien kehittämiseen. Työssäni on parasta, kun pääsen yhdessä meidän varhaiskasvatuksen asiakkaiden ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot