Kasvokuva Matleena Rintalasta

Matleena Rintala

Varhaiskasvatuksen konsultti

Käsittelimme kesäkuun webinaarissa varhaiskasvatuksen uusia mahdollisuuksia. Webinaarin pohjana käytimme asiakkaiden kanssa käytyjä keskusteluja. Kartoitimme näkemyksiä muun muassa moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta eli vasusta.

Varhaiskasvatuksessa lapsen pitäisi olla keskiössä, mutta lapsen äänen kuuluviin saaminen ja sen näkyväksi tekeminen ei ole yksinkertaista. Voimme kysyä lapsilta kiinnostuksen kohteista, ideoista ja ajatuksista, mutta onko kysymyksiin vastaaminen oikeastaan lapselle luontevin tapa kertoa asioista? Olisiko jokin muu keino, jolla voimme edistää lapsen äänen näkyväksi tekemistä lapselle ominaisella tavalla?

Yksi vasun perustehtävästä on synnyttää oppimisen iloa ja siksi meidän tulisi hyödyntää arjessa sen koko potentiaali. Vasu linkittyy myös vahvasti koko perheeseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Kysymys kuuluukin, miten voimme saavuttaa lapsen parhaan käyttämällä vasua?

Digitalisoidun vasun avulla voidaan konkreettisesti tuoda esiin se, miten toteutamme sen sisältöä käytännössä. Näkisin, että pedagoginen dokumentointi on vasun ilmentämismuoto ja tuo näkyväksi kaiken sen, mitä teemme arjessa. Digitalisoitu vasu mahdollistaa myös perheen ja sidosryhmien osallistamisen. Osallistuminen vasun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin on helpompaa, sillä se on jatkuvasti kaikkien saatavilla täysin ajasta riippumatta. Sen lisäksi dokumentointi vastavuoroisesti on mahdollista - ei ainoastaan varhaiskasvatuksesta kotiin, vaan myös toisinpäin.

Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta vasu on yksi tärkein työväline lapsen tukitoimia suunniteltaessa, sillä se toimii kaiken toiminnan pohjana. Siksi olisi tärkeää, että perheen ja varhaiskasvatuksen lisäksi jokaisella lapsen kanssa työskentelevällä taholla on mahdollisuus päästä osallistumaan yhteistyöhön sekä suunnittelemaan ja arvioimaan vasun käytännön toteutusta.

Mikä tärkeintä, tämä kaikki mahdollistaa lapsen äänen esiin tuomisen. Lapsi voi itse dokumentoida hänelle tärkeitä asioita sekä omia vahvuuksiaan digitalisoituun vasuun.

  

Näkökulmana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on kunnille tarkoitettu työväline, joka nostaa lasten hyvinvoinnin etusijalle – lapsiystävällisessä kunnassa lasten oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen arjessa, myös niiden, jotka ovat heikoimmassa asemassa.

Lapsiystävällisessä kunnassa jokainen lapsi saa äänensä kuuluviin ja jokainen lapsi huomioidaan päätöksenteossa. Lapsille ja nuorille taataan turvallinen ympäristö, jonka suunnitteluun he pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan.

Oli hienoa huomata, miten myös asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin Lapsiystävällinen kunta -malli ja sen tavoitteet. Moni kunta haluaa kehittää toimintaansa myös lasten ja nuorten näkökulmasta ja ovat siksi hakeneet mukaan kehitystyöhön. Aika mahtavaa!

 

Lapsen tarina

On hienoa ja huojentavaa huomata, että myös varhaiskasvatukseen pyritään löytämään jatkuvasti uusia, arkea helpottavia ratkaisuja. Pidän tärkeänä sitä, että tulevaisuuden työkalut ja ratkaisut eivät ota enää aikaa lasten kanssa olemisesta, vaan ne mahdollistavat lapsen mukaan ottamisen.

Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän tulee pysyä sen mukana. Mielestäni huomionarvoinen asia on kuitenkin se, että lapsuus on, pysyy ja kuuluu kaikille - jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Meidän tehtävämme on löytää ne ratkaisut ja keinot, joilla voimme edistää lapsen osallisuutta yhä enemmän, nimenomaan lapselle luontevalla tavalla. Loppupeleissä kyse on lapsen tarinasta.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä sisällöt

Kirjoittajasta

Kasvokuva Matleena Rintalasta

Matleena Rintala

Varhaiskasvatuksen konsultti

Matkani varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi alkoi yksityisestä päiväkodista, jossa työskentelin ennen opintoja. Varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuttuani jatkoin maisteriopintoja edelleen työskennellen varhaiskasvatuksessa, suoritin opettajan pedagogiset opinnot sekä pääsin lukemaan erityispedagogiikkaa erilliseen opinto-ohjelmaan. Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi. Keväällä 2021 aloitin CGI:llä traineena. Täällä voin hyödyntää osaamistani uusien ...