Suomi sai viimein saavutettavuuslain

Saavutettavuuslakina yleisesti puhuttu laki on viimein tullut voimaan ja alkaa toteutua käytännössä nyt syyskuussa.

Tämä laki kattaa kaikki julkisen sektorin kansalaisille tarkoitetut verkkosivustot, mobiilisovellukset ja näiden sisällöt. Laki koskee osittain myös vakuutus-, pankki-, energia-, posti- ja liikennetoimialaa. Laissa säädetään minimitaso palveluiden saavutettavuudelle sekä käytäntöjä näiden valvomiseen.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa? Digitaalista palvelua voi kutsua saavutettavaksi, kun kuka tahansa voi erilaisista rajoitteista huolimatta käyttää palvelua ja ymmärtää sen sisältöä. Saavuttaakseen tämän päämäärän, palveluja voi käyttää eri päätelaitteilla sekä erilaisten apuvälineiden kanssa, esim. ruudunlukijalla. Palveluiden laadulle ja käytettävyydelle on asetettu myös entistä korkeampia vaatimuksia. Mikäli saavutettavuus ei toteudu, palveluntarjoajaa voidaan sanktioida.

Lain soveltamisen siirtymäajat vaihtelevat syyskuusta 2019 tammikuuhun 2021. Ensimmäisten palveluiden tulee osaa saavutettavia jo nyt!

Miten tämä koskee julkista sektoria? 

Digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset ja aikataulut perustuvat pitkälti EU-direktiiviin, mutta kansallisessa lainsäädännössä tehtiin tärkeitä linjauksia yksityiskohdista. Laki muodostui melko lailla samankaltaiseksi kuin alkuperäinen ehdotus, mutta joitakin pieniä muutoksia tehtiin pykäliin viime metreillä.

Julkisen sektorin verkkosivustojen tulee olla saavutettavia jo tämän vuoden syyskuussa, mikäli ne on julkaistu syyskuun 2018 jälkeen. Mikäli palvelu on vanhempi, sen saavutettavuuden määräaika on myöhemmin, vasta syyskuussa 2020. Kaikkien mobiilisovellusten määräaika 2021 kesällä. Ainostaan evankelis-luterilaisen kirkon, Yleisradion ja maakuntaviranomaisten palvelut on suljettu tämän lain ulkopuolelle, sillä heitä koskee muut säädökset saavutettavuuden suhteen.

Julkisen sektorin intrat 

Viime metreillä lain piiriin nousivat myös julkisen sektorin intranetit ja työpaikoilla käytetyt ekstranetit. Uusien introjen tulee olla saavutettavia heti julkaisun yhteydessä, kun taas jo olemassa olevat intrat saavat reilusti siirtymäaikaa siihen asti, kunnes ne uudistetaan perin pohjin. Perinpohjainen uudistus voi olla esimerkiksi teknologian vaihtaminen. Mikäli intra koostuu useista eri osista, kunkin osan aikataulut saavutettavuuden suhteen katsotaan erikseen.

Yllättävän monet yksityiset digipalvelut myös lain piirissä

Mielenkiintoista on, että Suomessa saavutettavuuslaki tulee koskemaan laajalti myös muita kuin julkisen sektorin digipalveluja mm. vakuutus-, eläkevakuutus-, pankki-, posti- ja liikenne- ja energia-alaa. 

Soveltaminen yksityiselle sektorille on aiheuttanut paljon keskustelua lakivalmistelun aikana. Näihin digipalveluihin kuuluu iso määrä sellaista asiointia, joka ei ole kansalaiselle missään määrin pakollista toimintaa. Hyvänä esimerkkinä pakollinen liikennevakuutus ja vapaaehtoinen matkavakuutus. Saavutettavuuslakia tullaan soveltamaan kuitenkin kaikkiin palveluihin, koska vapaaehtoiset ja pakolliset palvelut muodostavat kokonaisuuksia: koko palveluprosessin onnistumisen kannalta on selkeämpää, että saavutettavuusvaatimukset ovat samat läpi koko palvelun.

Vakuutus-, pankki-, posti- ja liikenne- ja energia-alalla ei kuitenkaan ole kaikkien palvelujen saavutettavuuden kanssa kiire, siirtymäaikaa jatkettiin vapaaehtoisten palveluiden osalta vuoteen 2021. Jatkoaika ei koske vakuutusyhtiöiden julkisen hallintotehtävän hoitoon liittyviä palvelun osia. Se ei koske myöskään tunnistuspalvelua eikä verkkomaksamisen mahdollistamia palveluja, joita käytetään viranomaisen digitaalisissa palveluissa. Näiden osalta tiukemmat määräajat ovat kuten julkisen sektorin verkko- ja mobiilipalveluissa.

Lähes kaikki digisisällöt lain piiriin

Saavutettavuuslaki ulottuu lähes kaikkiin digipalveluiden sisältöihin. Verkkosivustoihin, mobiilisovelluksiin, videoihin, sähköisiin lomakkeisiin ja asiointipalveluihin. Myös verkkoon linkitettyjen, toimisto-ohjelmilla tuotettujen dokumenttien, kuten PDF-, Word- ja Excel-tiedostojen on oltava saavutettavia. 

Ainostaan joitakin sisältöjä on rajattu ulkopuolelle. Näitä ovat suorat videolähetykset, verkkokartat ja karttapalvelut (pois lukien navigointikäyttöön tarkoitettu opastava sisältö), koulujen ja oppilaitosten rajatut opetussisällöt ja kulttuuriperintökokoelmien teosten ilmentymät. 

Mitä on riittävä saavutettavuus?

Riittävä saavutettavuustaso on käytännössä WCAG:n 2.1 A ja AA -tason kriteerit. Niitä on nyt yhteensä 50 kappaletta ja niihin voi tutustua Aluehallintoviraston ylläpitämässä palvelussa www.saavutettavuusvaatimukset.fi. Samassa osoitteessa voi tutustua saavutettavuuslakiin tarkemmin. 

Mikäli sähköinen palvelu on toteutettu saavutettavaksi vuosi sitten tai aiemmin, tarvitaan todennäköisesti silti tiettyjä päivityksiä. WCAG-kriteeristöön tuli päivitys vuoden vaiheessa, jolloin julkaistiin uusia saavutettavuusvaatimuksia. Lisäksi palvelujen sisältö usein muuttuu ajan myötä ja tarkistus on paikallaan senkin vuoksi.

Lisäksi palveluista tulee löytyä saavutettavuusseloste ja käyttäjien pitää pystyä lähettämään palautetta saavutettavuuspuutteista.  Aluehallintovirasto on julkaissut ohjeet saavutettavuusselosteelle. Saavutettavuuspalautteen lähettämiseen voi lisätä esimerkiksi yleiseen palautelomakkeeseen yhtenä palautetyyppinä.

Saavutettava = Käytettävä?

Hyvä saavutettavuus tuo mukanaan myös hyvää käytettävyyttä. Saavutettavuus tarkoittaa myös palvelun parempaa löydettävyyttä, koska hakukonekin hyötyy ruudunlukijalle optimoiduista sisällöistä. 
Saavutettavuus ei kuitenkaan korvaa käytettävyyttä, vaan ne täydentävät toisiaan. Vaikka verkkopalvelut olisivat teknisten saavutettavuussuositusten mukaisia, ne eivät välttämättä silti ole riittävän helppokäyttöisiä. Hyvällä sähköisen palvelun saavutettavuudella ei voida vaikuttaa myöskään siihen, että käyttäjä löytää palvelun piiriin tai siihen, että asiakaskokemuksesta muodostuisi positiivinen kaikissa palvelukanavissa. 

Toivon kovasti, että lain vaatimat parannukset eivät jää teknisten vaatimusten täyttämisen tasolle, vaan että muutos innoittaisi tuottamaan aidosti käyttäjäkokemukseltaan parempilaatuisia palveluita. Jos digitaalinen palvelu ei vastaa sen käyttäjien todellisiin tarpeisiin, saavutettavuuden arvo latistuu.