Sitä saat mitä mittaat

Oletko joskus tuskaillut mittarien valinnan kanssa? Tai tulevatko ne automaattisesti ilman sen kummempia perusteluita? Näissä tapauksissa saattaa kummassakin joutua vikaan. Kuhunkin tapaukseen valituilla mittareilla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Mittareiden valinnassa ei kannata oikoa, vaan luottaa faktoihin. Avaan blogitekstissäni niistä tärkeimpiä. 

Välillä näkee, että asioita vain tehdään ilman mitään mittareita. Mutta mistä sitten voi tietää, tehdäänkö oikein ja oikeita asioita? Mittareiden valitseminen voi tuntua työläältä, mutta asioiden mittauksessa ei ole oikotietä onneen. Samat mittarit eivät sovellu kaikkiin tarpeisiin ja joskus on syytä pysähtyä miettimään, mitä mittareista, tai mittaamisesta, oikeastaan halutaan saada irti.

Mittaaminen on ainoa tapa varmistaa, että olet saavuttanut tavoitteesi. Lisäksi kannattaa mitata sekä tekemistä että sen kohdetta, koska sitä mitä ei mitata, ei voi myöskään kehittää. Yleensä tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa asiakkaalle sekä optimoida ja tehostaa omia työtapoja ja prosesseja.

Mittareiden valinnalla on väliä 

Mittaamiseen liittyy kuitenkin haasteita. Kun mittaat jotain, yleensä käy niin, että saat vain sitä mitä mittaat. On se sitten aikaa, kustannuksia, laatua tai mitä tahansa muuta määrää. Ole siis tarkkana sen suhteen, mitä mittaat. Tärkeää on muistaa, että mittaaminen voi vääristää mittavaa asiaa, etenkin jos siihen liitetään tavoitteita – Goodhartin laki korostaa, että mittaaminen menettää merkityksensä, jos mittauksen kohteen sijasta itse mittaamisesta tulee tavoite.

Mittaamiseen liittyy myös kustannuksia, ja siksi kannattaa keskittyä mittaamaan vain sellaisia asioita, joita voit oikeasti hyödyntää. Toki kannattaa kerätä dataa mahdollisimman paljon, jos se on tehtävissä automaattisesti ja edullisesti. Erityisesti, jos käytettävissä on tekoälypohjaisia työkaluja analysointiin tehtävää helpottamaan. Toisinaan voikin olla hyödyllistä suunnata katse alkuperäisten mittauskohteiden ulkopuolelle, jolloin voi havaita yllättävän hyödyllisiä tuloksia muualla. 

Arvokkaat tulokset

Mittauksiin liittyy aina epätarkkuutta, ja siksi on hyödyllistä seurata trendejä, eikä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä yhdestä poikkeavasta arvosta. Pitkäaikainen seuranta kertoo enemmän kuin pistemäinen tarkastelu. Kannattaa myös valita mittareita, joita voi verrata ristiin virheiden paljastamiseksi helpommin. Näin valitut mittarit tukevat toisiansa ja nostavat lopputuloksen arvoa. 

On myös hyvä pitää mielessä, että mittaaminen tuottaa dataa, mutta informaatiota siitä tulee vasta, kun se analysoidaan oikeassa kontekstissa. Muutoin voi tehdä vääriä johtopäätöksiä ja päätyä tekemään vääriä toimenpiteitä. Mittaustulosten arvo näkyy vasta isossa kuvassa, joten mittaaminen vaatii malttia.

Miten valita hyvät mittarit?

Monesti mittaamiseen lähdetään valitsemalla suoraan metriikka, jota halutaan seurata, mutta se ei yleensä tuota parasta lopputulosta. Itse suosin seuraavanlaista lähestymistä:
1.    Aloita tavoitellusta hyödystä (mitä haluat saavuttaa)
2.    Määritä, mikä on tavoiteltu käytös tai lopputulos
3.    Päätä mitä mittaat per lopputulos
4.    Valitse mittari
5.    Sovi laskentasäännöt, datan saatavuus, kuinka usein tietoa kerätään sekä vastuuhenkilö
6.    Visualisoi metriikka kaikkien nähtäville (läpinäkyvyys on erittäin tärkeää, reaaliaikainen näkymä korvaa perinteiset raportit ja nopeuttaa reagointia)

Oheinen taulukko on esimerkki käytetystä lähestymismallista ja se pyrkii valaisemaan, miten yllä mainittua lähestymistä voi käyttää. Täyttäminen aloitetaan vasemmasta laidasta.

Toivottavasti esitelty lähestymistapa tuo uusia ajatuksia mittaamiseen ja metriikoiden valintaan. Mallia käyttämällä pystyt perustelemaan kenelle tahansa, mitä mitataan ja miksi. Vastaavasti voit myös vaatia puuttuvia tietoja niiltä, jotka esittävät lisättäväksi uutta metriikkaa.

Blogin kirjoittaja: Olen Jorma Peisalo ja toimin CGI:llä ketterien menetelmien konsulttina. Tunnetko tarvitsevasi lisätietoja tai tukea mittaamisessa ja metriikoiden valinnassa? Keskustelen mielelläni aiheesta lisää. Tavoitat minut osoitteesta jorma.peisalo@cgi.com.