Älykäs automaatio etenee vauhdilla läpi toimialojen. Se vapauttaa ihmisten aikaa luovaan ja vaativaan työhön samalla, kun robottien tehtävänä on huolehtia arkirutiineista. Uuden kehittäminen ja automaatioiden ylläpito vaativat kuitenkin erilaista osaamista ja siihen kannattaa valmistautua jo ensimmäisten robottien saapumisen myötä.
Kun automatisointi etenee, ymmärrys automatisoinnin mahdollisuuksista kasvaa koko organisaatiossa. Tämä lisää myös ideointia ja potentiaalisten automaatiokandidaattien määrä. Ne sisältävät myös yhä enemmän aidosti liiketoiminnan kannalta kriittisiä ydinprosesseja. Sen myötä automaatio ei ole enää tapa tilapäisesti tehostaa yksittäisiä rutiinitehtäviä, vaan siitä muodostuu liiketoiminnan kannalta kriittinen osa.
Ihminen ja automaatio – yhdessä enemmän
Kun pari ensimmäistä saapumiserää automaatioita on saatu tuotantoon, törmätään yhä useammin samaan ilmiöön, kehityksen hidastumiseen. Vaikka ideoita automatisoitavaksi tunnistetaan kiihtyvällä vauhdilla ja tietämys kasvaa, hidastuu uusien automaatioiden kehittäminen jokaisen uuden prosessin myötä.
Ilmiö johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosassa organisaatioita samat kehittäjät, jotka kehittävät uusia prosesseja, vastaavat samanaikaisesti prosessien ylläpidosta, kehityksestä ja operoinnista. Automatisoidut prosessit kun eivät toimi täysin autonomisesti, eli kokonaan ilman ihmisen tukea ja valvontaa.
Kehitystyö kysyy erilaista osaamista
Toki kehitystiimiä voidaan skaalata, mutta se ei ratkaise itse ydinongelmaa. Uuden kehittäminen ja jatkuvien palvelujen tuottaminen vaativat erilaista organisoitumista, erilaisia toimintamalleja ja ennen kaikkea erilaista osaamista. Tarvitaan siis samoja malleja ja menetelmiä, kuin minkä tahansa liiketoiminnan kannalta oleellisen tietojärjestelmän ylläpidossa.
Tehtävät, vastuut, palveluajat ja varautumissuunnitelmat tulee olla määriteltyinä, jotta liiketoiminnallinen jatkuvuus voidaan taata. Ja jotta kehitystiimit voivat keskittyä uuden kehittämiseen, tulee heidän päästä irti vanhoista projekteista.
Asia voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta silti automaatioiden ylläpitoa ja operointia tehdään tyypillisesti muiden töiden ohessa, ”vasemmalla kädellä”. Ajatellaan, että automatisoitu prosessi on tilapäinen ja sen ylläpitoon ei juuri mene aikaa samalla, kun kehitetään uutta. Tällainen ajattelutapa paitsi hidastaa, ja jossain vaiheessa pysäyttää uuden kehittämisen, vaarantaa tämä samalla liiketoiminnallisen jatkuvuuden. Mitäpä jos ainoa kehittäjä, joka tuntee kehitystiimissä prosessin, jää sairauslomalle tai pahimmassa tapauksessa lähtee organisaatiosta?
“Mutta DevOps...”
DevOps, eli malli jossa kehitys (Development) ja operointi (Operations). Se soveltuu loistavasti järjestelmien tai palvelujen jatkuvaan kehittämiseen, jossa parhaimmillaan viedään uusia ominaisuuksia tuotantoon jopa kymmeniä kertoja päivässä ja sama tiimi vastaa myös palvelun ylläpidosta. Automaatioissa on tiettyjä yleispiirteitä, jotka vievät pohjaa tältä lähestymiseltä. Tyypillisesti automaatiossa, varsinkin ohjelmistorobotiikalla tehdyissä, yhdistetään legacy-järjestelmiä osaksi prosesseja. Näiden sovellusten muutostahti on merkittävästi hitaampi, puhutaan jopa vuosien aikajaksoista. Automaatiot yleensä myös kytkevät useita järjestelmiä yhteen ja automaatioita tehdään laajasti kaikkiiin yrityksen eri toimintoihin. Tästä syystä malli, jossa kehitystiimi voi keskittyä uuteen kokonaisuuteen ja tuottaa nopeasti uusia automaatioita, jotka viedään erilliseen ylläpitoon, on havaittu tehokkaimmaksi.
Automaation ylläpito integroituna liiketoimintaan
Oikein suunniteltuna automaatioiden ylläpitoa tehdään omassa tiimissään, joka omaa tarvittavan teknisen ja liiketoiminnallisen osaamisen prosessien ylläpitämiseksi, ja joka kykenee reagoimaan nopeasti liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Jotta vältetään rikkinäiset puhelimet, on tärkeää, että operoinnista vastaava tiimi integroituu vahvasti liiketoimintaan, puhuen liiketoiminnan kanssa samaa kieltä.
Vaikka usein ajatellaan, että tehty automatisointi on tilapäinen, lyhytaikainen ratkaisu liiketoiminnalliseen tarpeeseen, niin sen elinkaari voi silti olla vuosia. Tai sitten ratkaisu voi muuttua tarpeettomaksi vuoden päästä maailman muuttuessa ympäriltä. Tämä kaikki kulminoituu kuitenkin liiketoiminnan nopeaan reagointikykyyn, jossa toimivat jatkuvat palvelut ovat aivan keskeisessä roolissa.
Lue blogisarjan seuraavat osat ja löydä keinot, joiden avulla suunnittelet automatisoinnin alusta saakka helposti ja fiksusti!
Kirjoittajasta
Tommi Kovalainen
Johtaja, digitaalinen työntekijäkokemus, älykäs automaatio
Olen Tommi Kovalainen ja toimin RaaS-palveluista vastaavana johtajana CGI:llä. Työskentelen digitaalisen työntekijäkokemuksen ja älykkään automaation parissa. Olen viimeisen 20 vuoden aikana työurallani ollut edistämässä digitalisaatiota lähes kaikilla toimialoilla. Viime vuodet olen suurella intohimolla fokusoitunut prosessien sähköistämiseen, älykkääseen automatioon sekä ohjelmistorobotiikkaan ...
