Niko Harju

Niko Harju

Asiantuntijajohtaja

Lohkoketjut ovat tulleet jäädäkseen. Ennen kuin harkitset lopullista liittymistä lohkoketjuihin, kannattaa selvittää etukäteen, mihin ne soveltuvat. Tästä kirjoituksesta löydät kaiken tarvittavan tiedon lohkoketjuista ja sen soveltuvuudesta.

Sisältö:

 


Mikä on lohkoketju ja mihin se soveltuu? - Sokean ihastumisen riskit & hoito

Blockchain  ̶  tuttavallisemmin lohkoketju  ̶  ponnisti Bitcoin-virtuaalivaluutan taustalta ja on nyt Gartnerin hypekäyrän huipulla.

Edelläkävijöiden sovelluksia löytyy jo maailmalta. Kuluvan vuoden aikana niitä on odotettavissa lisää lohkoketjuja kokeilevilta ja hyödyntäviltä yrityksiltä. Elämme aikaisten adoptoijien aikaa.

Lohkoketjujen avulla valtiot, yritykset, yhteisöt ja yksilöt voivat nopeuttaa ja tehostaa toimintaansa sekä lisätä luottamusta.

Toimintaa tehostavat esimerkiksi:

  • vähentyneet integraatiotarpeet,
  • informaation epäsymmetrian väheneminen,
  • hajautetun arkkitehtuurin tuoma luotettavuus sekä
  • viansietokyky.

Luottamusta lisäävät:

  • mahdollisuus vahvaan yksityisyyden suojaan,
  • luottamus toisen osapuolen aitouteen sekä
  • menneisyyden muuttumattomuus. 

Lohkoketjujen avulla valtiot, yritykset, yhteisöt ja yksilöt voivat nopeuttaa ja tehostaa toimintaansa sekä lisätä luottamusta.

Lohkoketjuteknologian keskeisiä teknisiä elementtejä ovat vahva salaus, konsensusmekanismi sekä hajautettu arkkitehtuuri. Kärjistetysti ilmaistuna lohkoketjut ovat vain kasa olemassa olevia teknologioita ja konsepteja paketoituna uusiksi maailman kypsyessä.

Lohkoketjuteknologia soveltuu toimintaan, jossa vaaditaan luottamusta, käsitellään tapahtumia, on paljon eri osapuolien välisiä integraatioita, tiedon epäsymmetria on suurta ja historiatietojen tulee olla varmistettavissa.

Kun haluat tehdä nopean happotestin uudelle lohkoketjuihastuksellesi, esitä ainakin seuraavat kysymykset:

  1. Vaaditaanko toiminnalta erityistä yksityisyyttä tai luottamusta?
  2. Synnyttääkö toiminta tapahtumia, joiden oikeellisuus ja historiallinen muuttumattomuus ovat tärkeitä vaatimuksia? Voidaanko ratkaisulla esimerkiksi helpottaa auditointeja?
  3. Liittyykö toimintaan ja tapahtumiin useita eri osapuolia, joilla on erilliset tietovarannot liittyen samaan asiaan? Auttaisiko yhteinen alusta vähentämään tiedon epäsymmetriaa? Voisiko yhteisestä tiedosta jopa syntyä jotain suurempaa?
  4. Liittyykö toimintaan paljon eri osapuolten välisiä integraatioita? Auttaisiko yhteinen alusta tuomaan eri osapuolten kesken synergioita, kuten nopeutta tai kustannussäästöjä tai reaaliaikaisempaa tietoa?
  5. Sisältääkö toiminta välittäjäosapuolia kuten kustantajat tai pankit, joiden rooli pienenisi tai jopa poistuisi keskitetyn alustaratkaisun myötä? Mikä olisi kustantajan tai pankin rooli digitaalisessa taloudessa, jossa maksut suoritettaisiin kahden välisinä ilman pankkia ja kirjan tai musiikin julkaiseminen onnistuisi suoraan alustalle, joka veloittaisi lukijaa/kuuntelijaa suoraan eikä välikäsien kautta?
  6. Mikä toiminto on yhtä aikaa sekä nopein että hyödyllisin koeponnistettava? Suurimmat hyödyt eivät aina välttämättä tule nopeasti, jolloin odotusajan kustannukset nousevat. Kaikista nopeimmin toteutettavat ratkaisut taas eivät välttämättä tuota suurinta hyötyä. Löytyisikö optimaalisin lähtökohta siis jostain tältä väliltä?

Ihastuminen on hieno tunne, mutta tulee muistaa, että lohkoketjuteknologia ei ole ratkaisu kaikkeen. Toistaiseksi se ei sovellu toimialalle, jossa vaaditaan lähes täydellistä reaaliaikaisuutta. Tällä hetkellä lohkoketjujen transaktioiden varmistamisajat ovat sekunneista minuutteihin.

Lohkoketjut eivät voi vielä korvata esimerkiksi maailmanluokan luottokorttitapahtumia käsitteleviä ratkaisuja.

Jos ajattelit korvata lohkoketjulla olemassa olevan sisäisen järjestelmän, jolle hajautettu arkkitehtuuri, vahva salaus, läpinäkyvyys ja usean osapuolen yhteiskäyttöisyys tai historian muuttumattomuus ei ole iso juttu, hyöty voi jäädä pieneksi.

Vaikka lohkoketjuteknologia yhdistääkin verkon ja tietokannat, se ei silti ole korvaava teknologia erilaisille tietovarannoille.

Jos kuitenkin olet sujut lohkoketjujen perusajatuksen kanssa ja olet todennut, että lohkoketjuilla voisi olla jotain annettavaa yrityksellesi, on aika kääntää katse kohti alustakonseptia. Kerron niistä lisää seuraavassa blogissani.


 

Lohkoketjun alustakonseptit - Private club vai yhdessä jakaen?

Seuraava askel on ymmärtää, millaisia erilaisia alustakonsepteja lohkoketjuihin liittyy.

Alustakonsepteilla tarkoitan lohkoketjuja, jotka ovat kaikille avoimia, yhteisöjen tai yhteenliittymien käytettävissä tai yksityisiä.

Public blockchain - Julkinen lohkoketju

Julkiset (Public) lohkoketjut, kuten Ethereum ja Bitcoinin alla oleva teknologia, ovat kaikille avoimia alustoja. Julkiselle alustalle kuka tahansa voi luoda sopimuksia ja sovelluksia kaikkien hyödynnettäväksi.

Julkiset lohkoketjut kiinnostavat yhteisöjä, jotka toimivat yli maantieteellisten rajojen tai muuten laajasti. Yhteisöillä toiminnan tai tapahtumien läpinäkyvyys ja jäljitettävyys voivat olla leimaavia ominaisuuksia.

Julkiset lohkoketjut kiinnostavat myös yrityksiä, jotka haluavat rikkoa vahvasti säänneltyjen toimialojen liiketoimintalogiikkaa. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi pankki- ja vakuutusala, jolla uudet pienet tulokkaat häiriköivät markkinoita jo ilman lohkoketjujakin.

Säännellyillä aloilla pienet ja innovatiiviset yritykset tuppaavat vain tulemaan sääntelyn ulkopuolelta tai vähintäänkin venyttäen sääntelyn rajoja. Voit esimerkiksi jo nyt tehdä ostoksia Bitcoinilla ilman, että raha kulkee pankkien kautta.

Julkisen lohkoketjun hyödyntämisessä koko maailma on avoinna. Ehkä seuraava Google, Facebook, LinkedIn tai Twitter tuleekin julkisen lohkoketjun päälle ja mahdollistaa yksilölle omien tietojensa paremman hallinnan.

Consortium blockchain

Yhteenliittymien tai määriteltyjen yritysten yhteiset lohkoketjut ovat rajatun yritys- ja käyttäjäkunnan käytössä ja siksi ulkopuolisilta suljettuja. Yhteenliittymille suunnattuja alustaratkaisuja tarjoavat esimerkiksi Microsoft ja IBM, jotka hyödyntävät ainakin tällä hetkellä Ethereumia (MS) ja Hyperledgeriä (IBM) osana pilvipalvelujaan.

Erityisen kiinnostuneita yhteenliittymien lohkoketjuista ovat tällä hetkellä pankki- sekä vakuutusalaterveydenhuoltologistiikka ja vähittäiskauppa.

Logistiikka on yhteenliittymille erityisen herkullinen osa-alue, koska tavara kulkee monen toimijan ja pisteen kautta lopulliseen osoitteeseensa. Yhteinen alusta voisi vähentää tiedon epäsymmetriaa ja integraatioiden määrää sekä parantaa läpinäkyvyyttä. Logistiikan havaintoesimerkkejä ovat tuotteiden alkuperän jäljittäminen ja kylmäketjujen katkeamattomuuden varmistaminen.

Juuri yhteenliittymien lohkoketjut todennäköisesti yleistyvät jatkossa yritysmaailmassa, koska yhteistyöllä on mahdollista luoda läpinäkyvyyttä ja parempaa tietoa toiminnasta.

Private Blockchain

Yksityiset lohkoketjut ovat yrityksen tai minkä tahansa osapuolen keskitettyyn käyttöön. Kärjistettynä yksityinen lohkoketju ei poikkea nykyisistä järjestelmäratkaisuista välttämättä paljoakaan. Vain teknologia on erilaista.

Käyttötapauksia yksityisille lohkoketjuille voisivat olla yrityksen omien, useita järjestelmiä käsittävien transaktiokokonaisuuksien rakentaminen lohkoketjualustalle tai teknologian koeponnistaminen. Aikaa ja vaivaa vaativaa auditointia voisi myös helpottaa lohkoketjuratkaisun avulla.

Kun olemme valinneet mieltämme kutkuttavan toiminnan ja sille alustakonseptin, on aika miettiä teknologian hyödyntämisstrategioita. Mikä siis on meidän tapamme hyödyntää teknologiaa, joka tarjoaa useita lähestymistapoja?


 

Tapoja lähestyä lohkoketjuja

Nyt kun tiedät, mihin lohkoketjut soveltuvat, ja olet tutustunut erilaisiin alustakonsepteihin, on aika purkaa lohkoketju sen keskeisiin komponentteihin. Samalla pääsemme tutkimaan erilaisia lähestymistapoja lohkoketjuihin omia ratkaisuja rakennettaessa.

Lohkoketjujen avainkomponentteja ovat:

  • sovellukset, jotka hyödyntävät sopimuksia
  • sopimukset, jotka määrittelevät transaktiologiikan ja rahan liikkeet
  • oraakkelit, jotka tarjoavat sopimuksille lohkoketjun ulkopuolisia tietoja
  • lohkoketjualustat, jotka tarjoavat edellä mainituille toimintaympäristön
Lohkoketjun avainkomponentit

Komponentit eivät ole konsepteina kovin erilaisia verrattuna tyypilliseen sovelluskehitykseen. Jokainen komponentti tarjoaa oman näkökulmansa kokonaisratkaisun rakentamiseen.

Sovellusten rakentamisessa käyttäjäkokemus on keskeisessä roolissa. Sovelluksen voi rakentaa yhden tai useamman sopimuksen päälle. Käytännössä tämä mahdollistaa useiden eri sopimuskokonaisuuksien niputtamisen yhden käyttäjäkokemuksen alle. Voit siis menestyä rakentamalla huippuluokan käyttäjäkokemuksen omien tai muiden toteuttamien sopimusten päälle.

Ketään ei varmaan yllätä, että käyttäjäkokemus on avainjuttu nykypäivänä. Enemmän ehkä yllättää, että voit rakentaa käyttäjäkokemusta nivomalla yhteen erillisiä sopimuskokonaisuuksia eli avaamalla siiloja yhdenmukaiseksi käyttökokemukseksi.

 

Voit rakentaa käyttäjäkokemusta nivomalla yhteen erillisiä sopimuskokonaisuuksia eli avaamalla siiloja yhdenmukaiseksi käyttökokemukseksi.

 

Sopimuslogiikka on verrattavissa liiketoimintalogiikkaan. Lisämausteen sopimusten ohjelmointiin antavat eri alustojen tarjoamien ohjelmointikielien rajoitteet tai ominaisuudet. Esimerkiksi Ethereum-alustan ohjelmointikieli tarjoaa perinteisemmästä ohjelmoinnista poikkeavia ominaisuuksia kuten rahan liikuttelun tilien välillä.

Sopimuskerroksen avulla on mahdollista hoitaa liiketoimintaa toteuttamalla vaikka usean osapuolen käyttöön yhteinen tapahtumarekisteri, jonka pohjalta osapuolet saavuttavat saman näkyvyyden hajallaan olevaan tietoon.

Voisivatko esimerkiksi vakuutusyhtiöt näin hyötyä vahinkojen tapahtumarekisteristä? Rekisterin tietojen perusteella vaikeutuisi vahingon korvauksen hakeminen useaan kertaan eri vakuutusyhtiöiltä, koska kiinnijäämisriski kasvaa.

Oraakkelit tarjoavat lohkoketjuille tietoa, jota itse lohkoketjuun ei ole järkevä muuten kerätä tai jota se ei itsenäisesti pysty verifioimaan. Lohkoketjut eivät ole parhaita mahdollisia alustoja ulkopuolisen tiedon haalimiseen ja hyödyntämiseen. Siksi oraakkeleilla on selkeä rooli osana kokonaisuutta.

Oraakkelit ovat helppo vaihtoehto yrityksille, joilla on hallussaan dataa ja osaamista, jota muut tarvitsevat vaikkapa asioiden vahvistamiseen, kuten esimeriksi:

  • omistusten ja aitouksien vahvistaminen tai
  • telematiikan tietojen tarjoaminen todistamaan henkilön ajokäyttäytymistä ajoneuvovakuutusten hinnoittelun pohjaksi.

Voit siis lähestyä lohkoketjukehittämistä pienissä erissä lähtemällä liikkeelle yhdestä kulmasta. Elefanttia ei ole pakko niellä kerralla.

Toisaalta voit – ja on ehkä suositeltavaakin rakentaa alussa pieni elefantti, jotta tietää mistä maailma puhuu. Kannattaa muistaa, että harjoittelu tekee mestarin, ja pienestä aloittaminen auttaa epäonnistumaan nopeasti.


 

Mistä lohkoketjujen Luottettavuus syntyy? - Luottamus on aina valinta 

Mistä luottamus uuteen teknologiaan syntyy, sillä lohkoketju lupaa erityistä luotettavuutta?

Pankit ja alan välittäjäosapuolet ovat nykyisin luotettuja toimijoita. Yksi lohkoketjujen lupauksista on digitalisoida luotettujen toimijoiden rooli.

Mutta lunastavatko lohkoketjut lupauksensa?

Lohkoketjut ovat uusi teknologia, joka aiheuttaa hämmennystä ja intohimoja. Näin siksi, että lohkoketjujen povataan muuttavan maailmaa. Lohkoketjuissa hyödynnettävät teknologiset konseptit ovat myös vaikeasti ymmärrettäviä. Lisäksi lohkoketjualustat ovat vielä nuoria.

Vaikeasti ymmärrettävät konseptit eivät ole omiaan herättämään luottamusta lohkoketjuja kohtaan. Luottamus syntyy ymmärryksestä.

Lohkoketjujen luotettavuus pohjautuu vahvan salauksen teknologiaan, konsensusmekanismiin sekä hajautettuun tietojenkäsittelyyn. Tämä kaikki saattaa kuulostaa heprealta, ja asioiden yhteyttä toisiinsa on vaikea ymmärtää.

Entäpä jos ajattelisimmekin lohkoketjua ryhmänä lompakoita ja tilejä?

Lompakko voi sisältää useita tilejä. Tili voi lähettää rahaa toiselle tilille, ja palvelut ja tavarat voivat vaihtaa omistajaa sopimusehtojen täyttyessä.

Kuvittele olevasi torilla. Mukanasi on lompakko ja hieman rahaa. Ostat matkamuiston. Ojennat myyjälle rahat ja saat esineen vastineeksi. Raha, jonka juuri annoit myyjälle, on nyt myyjän. Et voi käyttää samaa rahaa enää uudestaan johonkin toiseen ostokseen. Sait myös vastineeksi haluamasi muiston.

Virtuaalisesti voi esittää omistavansa jotain, mitä ei oikeasti omistakaan.
 

Fyysisessä maailmassa oikean rahan ja tavaran käsittely on helppoa. Molemmat vaihtavat konkreettisesti omistajaa, etkä voi vaihtaa jotain, mitä sinulla ei ole.

Verkossa asiat monimutkaistuvat. Virtuaalisesti voi esittää omistavansa jotain, mitä ei oikeasti omistakaan. Tämän estämiseksi esimerkiksi pankit ovat ottaneet vastuuta ja toimivat luotettuina osapuolina. Pankkien ja muiden luotettujen osapuolten ansiosta voit turvallisesti ostaa asioita verkkokaupasta tai siirtää rahaa tililtä toiselle pientä maksua vastaan.

Suomen mittakaavassa maksut ja luotettavuus ovat pieni riesa, ja kaikilla on pääsy pankkiin. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. Yli rajojen käytävässä kaupassa rahan välittämiseen liittyvät hinnat voivat olla suuria suhteessa siirrettävään rahamäärään.

Tässä kohtaa lohkoketjut astuvat kuvaan. Ne mahdollistavat vaihdannan verkossa välittämättä maantieteellisistä rajoista, pankeista tai muista nykyisen mallisista välittäjistä. Lohkoketjut tekevät luotettavat osapuolet turhiksi, tai ainakin muuttavat niiden roolia.

Lohkoketjut mahdollistavat täysin digitaalisen – ehtojen mukaisen ja manipuloimattoman – (raha)tapahtumien käsittelyn.

Seuraavat blogikirjoitukseni käsittelevät lohkoketjujen kolmea keskeistä ominaisuutta:

  • aitoutta
  • manipuloimattomuutta
  • muuttumattomuutta

Lohkoketjun tapahtumien aitous - Aito ja avoin kumppani

Riippumatta siitä, miten suhtaudut virtuaalivaluuttoihin rahana tai sijoitusinstrumenttina, verkossa toimiessasi haluat olla varma, että

  • rahan lähettäjällä on vaadittu summa rahaa,
  • transaktion jälkeen rahan vastaanottaja omistaa lähetetyn rahasumman ja
  • transaktion jälkeen rahan lähettäjä ei voi väittää omistavansa lähetettyä rahaa

Juuri tässä julkiset lohkoketjut ovat hyviä.

Jotta voit asioida lohkoketjussa, tarvitset lompakon ja sinne perustetun tilin. Kaikki tilit ovat yksilöllisiä. Vahva salausteknologia (PKI) huolehtii siitä, että vain tilin avaimen ja salasanan haltija voi käyttää tiliä.

Asioiminen lohkoketjussa

Tili on perustamisen jälkeen tyhjä. Tiliä käyttääksesi tarvitset virtuaalirahaa, koska mahdollisen ostoksen hinnan lisäksi tapahtumasta peritään aina käsittelykustannus. Kustannus on hyvin pieni.

Rahaa saat vain louhimalla tai ostamalla.

Louhiminen tarkoittaa sitä, että panet koneet tekemään työtä lohkoketjun hyväksi ja ansaitset koneiden tekemällä työllä. Louhijat vahvistavat lohkoketjun tapahtumat.

Voit ostaa virtuaalirahaa sitä välittäviltä yrityksiltä eli voit vaihtaa pankkitililläsi olevaa rahaa virtuaalirahaksi. Rahan siirtäminen tilille on yksi vahvistettu tapahtuma lohkoketjussa muiden tapahtumien joukossa.

Jokainen tapahtuma allekirjoitetaan lähettävän tilin kautta. Digitaalisen sormenjäljen ansiosta verkkoon ei voi lähettää tekaistuja tai toisten nimissä lähetettyjä tapahtumia.

Vaikka tapahtumat voidaankin todeta aidoiksi, tämä ei yksinään vielä riitä estämään manipulointia. Tällä hetkellä valtiot, pankit ja yritykset toimivat luotettuina osapuolina, jotka varmistavat kaikille reilun ja läpinäkyvän toiminnan reaalimaailmassa ja internetissä.

Lohkoketjuissa ei ole tarvetta luotetuille osapuolille. Yhteisymmärrys lohkoketjun tilanteesta saavutetaan kilpailemalla.

Seuraavassa kirjoituksessani kerron kuinka louhijoiden välinen kilpailu estää tapahtumien piilottelun ja viivyttämisen, manipuloinnin.

 

Lohkoketjun tapahtumien tasapuolisuus - Tinkimätön etiikka 

Kerroin viimeksi, että lohkoketjuun lähetetyt tapahtumat ovat aina aitoja. Tapahtumien aitous ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tapahtumaa vahvistava osapuoli – eli louhija – voisi piilottaa tai viivästää tapahtumia itsensä tai muiden eduksi. Lohkoketjujen tapahtumien tasapuolinen käsittely varmistetaan louhijoiden välisellä kilpailulla. Lohkoketjun tapaa vahvistaa hajallaan olevan ympäristön tapahtumia kutsutaan konsensusmekanismiksi.

Mekanismi rakentaa yhteisesti hyväksytyn näkemyksen ympäristössä, jossa osapuolet eivät tunne toisiaan eikä keskitettyä luotettua osapuolta ole olemassa.

Keskeisinä toimijoina yhteisen totuuden saavuttamisessa ovat louhijat. Niiden tehtävänä on haalia verkkoon lähetettyjä tapahtumia, vahvistaa ne järjestyksessä ja paketoida lohkoiksi.

Yksi louhija vahvistaa yhden lohkon kerrallaan. Louhijat kilpailevat siitä, kuka saa vahvistaa lohkon osaksi ketjua. Kannusteena on pieni rahapalkinto.

Lohkoketjun toiminta

Kilpailu on tehty vaikeaksi, jotta yksittäinen louhija ei voi voittaa kisaa usein peräkkäin. Näin tapahtumien vahvistaminen hajautuu, eikä yksittäinen louhija pääse sensuroimaan tai manipuloimaan tapahtumia.

Mieti muutamaa esimerkkiä:

  • Huutokauppa. Yksittäinen louhija voisi jättää huutoja julkistamatta – siis sensuroida oman tai muun osapuolen eduksi ja vääristää näin todellisuutta.
  • Osakekauppa. Louhija voisi viivästää – eli manipuloida ostoja saadakseen etua markkinaliikkeistä.
  • Keskittyminen. Louhija voisi valita kaikkien tapahtumien joukosta itselleen rahakkaimmat, koska tapahtumat arvotetaan datamäärän ja käsittelylogiikan raskauden kautta.
  • Äänestäminen. Louhija voisi jättää äänestystuloksia julkistamatta – siis sensuroida oman tai muun osapuolen eduksi ja vääristää näin tuloksia.

Lohkoketjujen konsensusmekanismi on tunteeton ja lahjomaton, toisin kuin me ihmiset ja organisaatiot. Tästä syystä lohkoketjut mahdollistavat luotettujen välikäsien poistamisen useissa tapauksissa.

Jotta luotettavuus olisi täydellinen, tulee huolehtia, että menneisyys pysyy samanlaisena.

Avaan lohkoketjujen muuttumattomuutta seuraavassa kirjoituksessani.

 

Lohkoketjujen tapahtumien luotettavuus - Kuin kallio 

Olen käsitellyt lohkoketjujen tapahtumien aitoutta ja tasapuolista käsittelyä. Jotta teknologian luotettavuus saa ansaitsemansa pisteen i:n päälle, kaikilla osapuolilla tulee olla sama näkymä menneisyyteen.

Kuinka siis yksi totuus myös pysyy sellaisena hajallaan olevassa ympäristössä?

Et voi luottaa kirjanpitojärjestelmään, jonka historiasta on eri versioita. Tästä syystä lohkoketjut tarjoavat muuttumattoman ja kaikille yhteisen näkymän menneisyyteen.

Muuttumattomuus taataan lisäämällä jokainen vahvistettu lohko ketjuun ja luomalla sen sisällöstä yksilöllinen koodi (hash). Jos lohkon sisältö muuttuu, koodi ei enää täsmää sisältöön.

Jokainen lohko kytketään sitä edeltävään lohkoon. Lohkoketju siis muodostaa tapahtumien sarjan, jota voi seurata taaksepäin ja aukottomasti lohkoketjun ensimmäiseen tapahtumaan asti. Tämä on verrattavissa kirjanpitoon, jossa tulos on aina jäljitettävissä tapahtumiin, joista se koostuu.

Lohkoketjun tapahtumien sarja

Jos yrität muuttaa historiaa, joudut haalimaan jostain konevoimaa, joka ylittää puolet lohkoketjun louhijoiden voimasta. Konevoima maksaa rahaa.

Toisin sanoen historian muuttaminen vaatii todennäköisesti huomattavasti enemmän rahaa, kuin siitä voi hyötyä. Toiseksi tällaisesta operaatiosta jäisi kiinni, koska lohkoketjun toiminta on avointa.

Tarvitseeko lohkoketjuja ymmärtää täydellisesti ennen leikkiin lähtemistä?

Uusimpien kolmen teknologiaa rajusti yleistävän blogitekstini jälkeen on hyvä kysyä, tarvitseeko lohkoketjuja ymmärtää täydellisesti ennen leikkiin lähtemistä?

Yritän vahvistaa luottamusta teknologiaan vielä muutamalla sanalla.

Avointa alustaa on ollut kehittämässä ja varmistamassa laaja osaajayhteisö. Toimivia rahaa liikuttelevia sovelluksia on myös jo olemassa. Lisäksi joukko suuria organisaatioita on todennut lohkoketjuteknologian kypsyysasteen riittäväksi.

Luottamus syntyy lopulta omien tai muiden kokemuksien pohjalta. Voit tehdä itse ja oppia – tai odottaa, että enemmistö ottaa teknologian omakseen.

Jos teet itse, voit olla edelläkävijä. Jos odotat yleistä hyväksyntää ja kypsyystason nousua, kuljet auttamatta perässä.

Lopulta jokaisen on kysyttävä itseltään, haluaako ratsastaa aallon harjalla ja olla mukana luomassa jotain uutta. Palkinnot voivat olla suuria. Olisiko nyt aika nousta innovaatioiden kärkeen ja ottaa digitalisaatio haltuun myös tältä kulmalta?

Muista, että julkinen lohkoketju ei ole ainoa tapa harjoitella. Harjoitukset voi aina käynnistää pienestä ja turvallisesti. Tapoja on monia. Tartu mahdollisuuteen!


 

Lohkoketjun alustaratkaisut - Erillaisuus on rikkaus 

Tähän asti olen keskittynyt lohkoketjujen perusteisiin. Olen myös kannustanut käytännönläheiseen ja kokeilevaan toimintaan uuden teknologian kanssa. On aika siirtyä käytännön alustaratkaisujen tasolle.

Lohkoketjuja tai sen tapaisia alustoja on erilaisia ja eri tarkoituksiin soveltuvia. Nostan esiin neljä mielenkiintoista tuttavuutta: Ethereum, Quorum, Hyperledger Fabric ja Corda. Kaikkia näitä kehitetään hieman eri lähtökohdista, mutta ne muistuttavat keskeisiltä ominaisuuksiltaan toisiaan.

Vaikka yleisesti puhutaan lohkoketjuteknologiasta, Hyperledger Fabric ja Corda tuovat mukanaan uuden käsitteen: Distributed Ledger Technology tai DLT.

Erona lohkoketjun ja DLT:n välillä on tapa, jolla tieto tallennetaan. Lohkoketju kerää tapahtumat kronologisesti järjestettyihin ja toisiinsa kytkettyihin lohkoihin. DLT puolestaan tallentaa datat tietokantaan, joka on jaettu toimijoiden kesken.

Edellä mainittuja alustoja yhdistää kyvykkyys luoda älysopimuksia eli liiketoimintalogiikkaa, jonka perusteella tapahtumat toteutetaan. Ne ovat myös onnistuneet keräämään taakseen merkittäviä yritysyhteenliittymiä.

Ethereum poikkeaa eniten muista alustaratkaisuista. Se on alun perin kehitetty lohkoketjujen avoimeksi, kaikkien ulottuvilla olevaksi ”internet” -tyyppiseksi alustaksi. Quorum, Hyperledger Fabric ja Corda ovat suljetumpia, ”intranet”-tyyppisiä alustoja.

Ethereum family - blockchain

Yleisiä puheenaiheita lohkoketjujen ympärillä ovat

  • yksityisyys ja läpinäkyvyys
  • suorituskyky sekä 
  • oikean alustan löytäminen.

Yksityisyys ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä vaatimuksia yrityksille. Ethereum ei näihin vaatimuksiin taivu. Quorum, Hyperledger Fabric ja Corda sen sijaan osaavat ottaa huomioon yritystason vaatimukset, mutta jokainen hieman eri tavoin.

Ethereum Foundationin johdolla kehitettävällä Ethereum alustalla ei ole yksityisyyssuojauksia oletuksena. Kuka tahansa voi näin ollen tarkastella kaikkia tapahtumia. Jos Ethereum pitää saada huomioimaan käyttäjän yksityisyys, yksityisyyttä tukevat ominaisuudet tulee rakentaa erikseen toteutettavaan sovellukseen.

Quorumin kehitystyötä johtaa amerikkalainen suurpankki J.P.Morgan. Quorum salaa sekä eristää yksityiset tiedot ja tarjoaa läpinäkyvyyden vain sitä tarvitseville osapuolille. Quorumilla on yksi yhteinen tapahtumahistoria, joka pitää sisällään sekä julkiset että yksityiset tapahtumat. Julkiset tapahtumat ovat luettavissa, mutta yksityiset tapahtumat ovat vain viittauksia (tarkistesummia) tapahtuman osapuolien laitteille eristettyihin tapahtumiin.

Hyperledger Foundationin johdolla kehitettävä Hyperledger Fabric rajaa yksityiset tiedot ja läpinäkyvyyden kanavittain. Jokainen kanava sisältää oman transaktiohistoriansa. Yhtä kanavaa voi ajatella yhtenä lohkoketjuna, eli kanavapohjaisessa tietojen suojaamisen mallissa rakennetaan ikään kuin lohkoketjujen verkko.

Myös R3-konsortion johdolla kehitettävä Corda hoitaa yksityisyyttä ja läpinäkyvyyttä kanavapohjaisesti. Cordan ja Hyperledger Fabricin erona on, että Hyperledger Fabric julkaisee hyväksytyt tapahtumat koko kanavalle, mutta Cordassa viestintä tapahtuu kahden välisenä.

Viimeaikaisissa asiakas- ja kumppanikeskusteluissani skaalautuvuus ei ole enää noussut pinnalle yhtä vahvasti kuin vielä jokin aika sitten. Ehkä uusien ratkaisujen ja tietoisuuden kasvamisen myötä on ymmärretty, että ongelmat ratkeavat.

Skaalautumisen vaatimukset ovat luonnollisesti myös tapauskohtaisia. On eri asia puhua joistakin samanaikaisista tai pienemmällä intensiteetillä tulevista tapahtumista kuin maailman luokan luottokorttitapahtumista.

Suljetut pilvipalveluihin rakennetut lohkoketjuratkaisut ovat huomattavasti suorituskykyisempiä kuin julkiset lohkoketjut. Tämä johtuu siitä, että suljetuissa ympäristöissä tapahtumien validointiin voidaan käyttää kevyempiä menetelmiä.

Yritykset, joilla on jo aavistus mahdollisista käyttötapauksista, pohtivat, mikä alusta soveltuisi parhaiten heidän tarpeisiinsa. Yhä useampi alkaa olla tietoinen eri vaihtoehdoista.

Ethereum sopii erityisesti yksilöiden välistä kanssakäymistä edistävien tai vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa parantavien sovellusten rakentamiseen. Alusta sopii toimintaan, jossa läpinäkyvyys tai yksilöiden välinen vaihdanta ovat keskeisessä osassa. Ethereumin etu tällä hetkellä on laaja kehittäjäverkosto ja julkisesti koeteltu alusta.

Quorum tuo Ethereumille uudenlaista uskottavuutta yrityskäyttöön. Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin Quorum hyötyy Ethereumin olemassa olevista ominaisuuksista ja kehittäjäverkostosta.

Myös Hyperledger Fabricia on kehitetty yritystoimintaa silmälläpitäen. Alustaa kokeillaan esimerkiksi kuljetusalan ratkaisuissa. IBM on työntänyt alustaa eri yrityksille omaan energiseen tyyliinsä.

Corda on kehitetty finanssialaa ja sen sääntelyä silmällä pitäen. Alusta on perinteiselle finanssitoimialalle erityisen houkutteleva, koska sillä on selkeä tarkoitus palvella finanssitoimialan tarpeita huomioiden sääntelyn vaatimukset.

Lohkoketjujen ja DLT-alustojen peli on kuitenkin vielä niin alussa, että pelkästään yhteen vaihtoehtoon jumiutuminen voi jopa osoittautua jatkossa rajoitteeksi. Kannattaa siis katsella rauhassa ympärilleen ja kokeilla eri alustoja. Koskaan ei ole ollut parempaa hetkeä opetella käytännön kautta tehden pieniä kokeiluja eri teknologioilla.


 

Miten hyödyntää lohkoketjuja liiketnoiminnassa? - Luonne ratkaisee 

Lohkoketjujen teknisen esittelyn jälkeen kerron esimerkkejä teknologialle otollisista käyttötapauksista. Arvoketjujen tietosiiloja ei ole kyetty perinteisin keinoin avaamaan eikä hajallaan olevaa tietoa ole onnistuttu kokoamaan ilman välittäjäosapuolien vahvaa roolia. Lohkoketjut tarjoavat ratkaisun juuri näihin ongelmiin.

Lohkoketjut ovat hyviä liittämään elinkaaritapahtumia eri kohteisiin sekä keräämään dataa luotettavasti eri osapuolilta.

Pitkien arvoketjujen tai elinkaarien haasteena ovat siiloutunut tieto ja tiedon jakamiseen liittyvä luottamuspula. Data voi olla esimerkiksi

  • kalaerän tapahtumahistoria merestä myymälään
  • potilaan sairaus- ja toimenpidehistoria tai
  • kansalaisen oppimis- ja opiskeluhistoria.

Tyypillisesti arvoketjun tai elinkaaren vaiheiden data on talletettuna eri yrityksiin. Yritykset eivät mielellään anna tietoja muiden käyttöön. Myös monet prosessit ovat paperipainotteisia allekirjoituksineen ja leimoineen.

Kokonaiskuvan rakentaminen on haastavaa, ja epätäydellinen tieto luo epävarmuutta päätöksentekoon. Joissakin tapauksissa, kuten kansainvälisessä kaupassa, voivat myös rahalliset riskit olla suuria.

Kalaerän arvoketju

 

Kalaerän arvoketju koostuu useista vaiheista ja yrityksistä. Ekosysteemin osapuolet tuottavat tietoa arvoketjuun allekirjoittamalla tapahtumat. Digitaalinen allekirjoitus vie paperiset allekirjoitus- tai hyväksymisprosessit verkkoon. Tämä tehostaa toimintaa.

Digitaalisen allekirjoituksen ja jaetun datan ansiosta toimijat saavat luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa erän etenemisestä. Koko ekosysteemin kattava läpinäkyvyys mahdollistaa arvoketjun täsmällisen kehittämisen.

Reaaliaikaisen tiedonkulun ansiosta arvoketjun rahavirtoja voidaan myös automatisoida.

Arvoketjun yhteinen alusta helpottaa ongelmien ja tavaroiden alkuperän jäljittämistä. Kaikki hyötyvät tuotteiden ja datan jäljitettävyydestä.

Erilaiset rekisterit ovat lohkoketjutoteutusten ensimmäisiä osa-alueita.

Keskeistä roolia esittää kerättävä data. Mikäli arvoketjulle yhteisen tietosisällön löytyminen ei ole ekosysteemille itsestään selvää, voi aina aloittaa loppuasiakkaan tarpeista.

Erilaiset rekisterit ovat lohkoketjutoteutusten ensimmäisiä osa-alueita. Läheskään kaikkien tavaroiden omistajuudesta ja tilasta ei ole olemassa keskitettyjä rekistereitä. Pirstaloituneista tiedoista on vaikea koota kokonaiskuvaa tai etsiä yksittäistä kohdetta.

Jos ostat esimerkiksi polkupyörän yksityishenkilöltä tai käytettynä netistä, voi olla mahdoton selvittää, onko pyörä varastettu vai ei.

 

Varastetuista tavaroista ei ole yhtä keskitettyä, yleisesti hyödynnettävissä olevaa rekisteriä. Perinteisesti rekisterin ylläpitäminen vaatisi luotetun osapuolen ja oman infrastruktuurin.

Julkiselle lohkoketjuteknologialle rakennettu ratkaisu muuttaa välittäjäosapuolen roolia kehittäväksi osapuoleksi ja pienentää infrastruktuurikustannuksia.

Korkean luottamuksen maissa, kuten Suomessa, omistajuusrekistereillä tulee olemaan merkittävä vaikutus jakamistalouteen.

Vakuutusyhtiöt tai muut luotettavat tahot toimittavat tietoja rekisteriin. Digitaalisen allekirjoituksen ansioista voidaan olla varmoja, että tieto on tullut virallisesta lähteestä. Avoimesta rekisteristä jokainen tietoa tarvitseva voi kysellä tavaran tilannetta.

Varastetun tavaran rekisterin suurin hyötyjä olisi yhteiskunta, vaikka sen avulla vakuutusyhtiöt voisivat vähentää väärin perustein haettuja korvausmääriään ja parantaa asiakaspalvelua. Esimerkiksi vuonna 2016 pelkästään polkupyörien korvaussumma oli noin kuusi miljoonaa euroa.

Rekisterin avulla verkon kauppapaikat voisivat parantaa mainettaan ja pienentää varastetun tavaran jälleenmyyntiin liittyvää riskiä.

Yksilöiden välisessä kaupankäynnissä ostajan olisi turvallisempaa ostaa käytettyä tavaraa sekä helpompi elää hyvien arvojen mukaisesti.

Rekisteriä voisi hyödyntää käytännössä kaikkiin tavaroihin, joilla on tai voi olla yksilöivä tunnus. Rekisterin yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat merkittäviä, kun epärehellinen toiminta vaikeutuisi.

Omistajuusrekisterien vaikutukset eivät ulotu pelkästään matalan luottamuksen maihin, joissa on korruptiota ja helposti haavoittuvat rekisterit. Korkean luottamuksen maissa, kuten Suomessa, omistajuusrekistereillä tulee olemaan merkittävä vaikutus jakamistalouteen.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Pankki- ja vakuutusalan informaation hallinnan hankkeissa. Nikon tavoitat osoitteesta n.harju@cgi.com.

Kirjoittajasta

Niko Harju

Niko Harju

Asiantuntijajohtaja

Yritysten, yritysekosysteemien ja yritysverkostojen ratkaisut ovat lähellä sydäntäni. Työskentelen koeteltujen konseptien sekä viimeistä huutoa olevien teknologioiden ja ratkaisujen parissa. Lähes 20 vuoden urani aikana olen vetänyt ja ollut osana informaation hallinnan hankkeita vetäjän, arkkitehdin ja konsultin rooleissa. Viimeisin ihastukseni on lohkoketjuteknologia ja sen luomat mahdollisuudet ...