Primary tabs

Keväällä alkanut pandemia on ravistellut yksilöitä, työelämää ja yhteiskuntaa ennalta arvaamattomalla tavalla. Monella alalla työympäristön kuormitus, pitkäksi venynyt etätyöskentely, henkilökohtaisen elämän rajoitukset ja huolet venyttävät jaksamista. Useat yritykset kamppailevat liiketoimintaympäristön rajussa murroksessa.

Resilienssin perään kuulutetaan, mutta usein jää epäselväksi, mitä sillä oikein tarkoitetaan ja miten sitä rakennetaan. Organisaatioiden ja ihmisten näkökulmasta resilienssi kiteytyy mielestäni kykyyn selviytyä ja mukautua muutoksen keskellä niin hyvinvointia kuin tuottavuutta ylläpitäen. Psykologisesta näkökulmasta resilienssi on mielen taito ja parantaa ihmisten kykyä selviytyä epävarmuudesta ja hankalista tilanteista.

Resilienssi vähentää organisaatioiden liiketoimintariskejä ja parantaa niiden kykyä toimia muuttuvassa ympäristössä. Resilientin työskentelytavan rakentaminen on myös vastuullista toimintaa – sillä rakennetaan kilpailuetua kestävällä tavalla. Vaikka resilienssi nähdään yksilötasolla esiintyvänä asiana, niin näistä syistä johtuen se on myös organisaatioilla intressi sekä velvollisuus luoda puitteet sen rakentamiselle ja toteuttamiselle. Se hyödyttää kaikkia.

Resilientin työskentelytavan rakentaminen on myös vastuullista toimintaa – sillä rakennetaan kilpailuetua kestävällä tavalla.

Yksinkertaisinta on aloittaa ihmisten odotusten ja tarpeiden huomioimisesta. Yleisellä tasolla ihmiset odottavat monien tutkimusten mukaan hyvää johtajuutta, tasavertaista vuorovaikutusta, tunteiden kohtaamista sekä joustavuutta. Työntekijöiden odotukset luovat työnantajille painetta panostaa hyvinvointiin, joustavuuteen ja positiiviseen työntekijäkokemukseen.

Monimutkaisemmaksi asian tekee, että ei ole vain yhdenlaista työntekijää, jonka tarpeisiin vastata. Tutkimuksemme mukaan suomalaiset jakautuvat asenteiltaan, odotuksiltaan ja muutokseen suhtautumiseltaan useaan eri segmenttiin. Jokaisesta suomalaisesta organisaatiosta löytyy niin turvallisuusmielisiä, sopeutujia, vuorovaikuttajia, optimisteja ja kehittäjiä. Heitä ei voi tunnistaa varmasti edes sukupuolesta tai iästä.

Monimutkaisemmaksi asian tekee, että ei ole vain yhdenlaista työntekijää, jonka tarpeisiin vastata.

Vuorovaikuttajat tarvitsevat hyvin erilaista johtamista sopeutujiin verrattuna. Turvallisuushakuiset kaipaavat erilaista viestintää sekä läsnäoloa kollegoilta ja johdolta optimisteihin verrattuna. Optimistit puolestaan arvostavat viimeisimpiä teknologisia työkaluja, kun vuorovaikuttajat taas tarvitsevat enemmän tukea teknologian hyödyntämisessä. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Tämä tarkoittaa, että yhdenlainen lähestymistapa resilienssin kasvattamiseen ja muutoksen johtamiseen ei ole riittävä. Sen sijaan, meidän täytyy ymmärtää ihmisten asenteet, kokemus ja odotukset. Meidän täytyy aidosti tuntea organisaation ihmiset ja varmistaa, että johtaminen sekä ihmisiä tukevat rakenteet ja työskentelytapa vastaavat erilaisia odotuksia sekä tapoja suhtautua asioihin.

On hyvä myös huomioida, että yksikään näistä ryhmistä ei ole parempi tai huonompi kuin toinen. Asenteet ja suhtautuminen eivät ole pysyviä ominaisuuksia vaan tämän päivän turvallisuushakuinen voi olla huomisen muutosmoottori. Mistä siis esihenkilönä tai johtajana lähteä liikkeelle?

  1. Kyseenalaista mahdolliset ennakkoluulosi siitä, että minkälainen ihmistyyppi on “paras”. Näissä on usein kysymys omista preferensseistä sekä totutuista tavoista

  2. Kysy paljon avoimia kysymyksiä. Kuuntele tätäkin enemmän.

  3. Opettele kohtaamaan ja myös ilmaisemaan tunteita

Resilienssin rakentaminen vaatiikin aitoa läsnäoloa ja yksilöiden kohtaamista.  Se ei voi myöskään tapahtua pelkästään muun tekemisen ohessa vaan vaaatii aidon siihen varatun ajan. Tämän merkitys korostuu etä- ja hybridiympäristöissä, jossa johtamista ei voi tehdä vasemmalla kädellä. Panostaminen kuitenkin kannattaa ja tulokset näkyvät viime kädessä myös viivan alla.

Tutustu myös:

Selvitä suhtautumisesi työn murrokseen -peli
Johtaja - kohtaatko tiimit ja yksilöt etätyön vaatimalla tavalla?

Kirjoittajasta

Henna Ahtola

Henna Ahtola

Olen Henna Ahtola ja toimin CGI:llä henkilöstöjohtamisen alueella johtavana konsulttina. Suhtaudun intohimoisesti työelämän laadun parantamiseen ja uskon, että hyvään henkilöstön johtamiseen panostaminen näkyy niin laadukkaana, asiakaslähtöisenä toimintana kuin liiketoiminnan lopputuloksissa. Minulla on pitkä kokemus erilaisten yritysten ja organisaatioiden strategisista kehityshankkeista sekä organisaatioiden ...

Kirjoita kommentti

Comment editor

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
Blogi-kommentoinnin ohjeet ja käyttöehdot