Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan tulevaisuudesta. Kuinka paljon generatiivinen tekoäly muuttaa työelämää seuraavien vuosien aikana ja miten siihen voidaan varautua? Mistä pitäisi puhua enemmän?

Vielä 2020-luvun alussa uskottiin, että tekoälyn avulla voidaan vähentää ihmisten tekemiä tylsiä rutiinitöitä. Kielimallien sekä kuva- ja musiikkigeneraattoreiden tulon myötä alkoi näyttää siltä, että vaarassa ovatkin luovat alat.

Kumpikaan ääripää ei ole enempää oikeassa kuin väärässä. On hyvin todennäköistä, että ne jotka eniten hyötyvät tekoälystä, ovat tietotyöläisiä – ja samalla heidän työnsä muuttuu eniten.

CGI:n Head of Generative AI Anton Puolakka ei usko kenenkään työn sellaisenaan katoavan, mutta tietynlaisen osaamisen kysyntä vähenee.

”Joku siis käyttää tekoälyä siten, että toisen työn kysyntä vähenee”, hän pohtii Älykästä tekoa -podcastin uusimmassa jaksossa, jonka aiheena on tulevaisuus.

Miten tekoäly muuttaa työtä seuraavan viiden vuoden aikana?

Maailma muuttuu nyt sellaista vauhtia, että asiantuntijat ovat tulleet varovaiseksi tulevan ennustamisessa.

”Jos tapahtuu samankokoista muutosta kuin viime vuoden aikana tapahtui, on hyvin vaikea sanoa, miltä maailma näyttää vuoden päästä”, havainnollistaa vastuullisen tekoälyn pioneeri, Saidotin toimitusjohtaja ja perustaja Meeri Haataja.

Joitakin linjoja kuitenkin voi piirtää. Kuuntele podcastista, millaisia tulevaisuudennäkymiä Haataja ja Puolakka nostavat esiin, ja millaisilla projekteilla yrityksissä nyt valmistaudutaan tulevaan.

Tekoäly poistaa innovoinnin pullonkaulat

Meeri Haataja kertoo seuranneensa iloisena sitä, millainen ideoiden maailma yrityksissä on avautunut tekoälyn myötä.

”Tekoäly poistaa innovoinnin pullonkaulat.”

Haatajan mukaan tässä läpinäkyvyydellä on iso rooli. Se ei palvele ainoastaan vastuullisuutta, vaan tuo loistavia mahdollisuuksia innovoinnille.

”Kun näkee, mitä muut tekevät, se herättää toisetkin innovoimaan. Olemme nähneet Saidotilla tämän jo yritysten kanssa käytännössä, kuinka kiinnostavat sovellukset halutaan itsellekin käyttöön.”

Tekoälykeskustelun tärkeimmät teemat ovat vastuullisuus, hallinta ja yhteisö

Lisää keskustelua tarvittaisiin kuitenkin erityisesti vaikeiden teemojen ympärille.

”Olemme ihan alkuvaiheessa sen ymmärtämisessä, mikä on tekoälyn vaikutus yhteiskuntaan ja työelämään. Deepfaket, hallusinointi, tekoälyn manipuloiva käyttö ja misinformaation kasvu alkavat olla isoja ongelmia, ja niistä pitäisi puhua enemmän”, Haataja sanoo.

”Poimin tuosta kolme avainsanaa: Vastuullisuus, hallinta ja yhteisö”, komppaa Anton Puolakka.

”Vastuullisesta tekoälystä puhutaan aika paljon mutta hallittavuudesta pitäisi puhua enemmän. Tekoäly tuli nyt, mutta se ei ole kahden vuoden päästä pois, joten tarvitaan hallittavuutta.”

Haataja muistuttaa, että kyse on normaalista kehityspolusta.

”Nyt kun tekoäly halutaan ihan oikeasti ottaa käyttöön ja viedä sitä tuotantoon, laadunhallinnalle tulee erilainen tarve”, hän sanoo.

Toinen teema, josta pitäisi Puolakan mukaan puhua enemmän, ovat ihmiset.

”Tekoälystä puhutaan niin paljon teknologian kautta – mitä teknologialla voidaan tehdä. Mutta pitäisi käydä myös se keskustelu, että mitkä ovat ne ihmistaidot? Miten yhteisö voi kehittyä tekoälyn avulla? Millaisia taitoja tarvitaan?”

Kuuntele koko jakso alta tai mieleiseltäsi podcast-alustalta. Jakson pituus on 36 minuuttia.