Hanna Viitakangas

Hanna Viitakangas

ravitsemusasiantuntija

Terveelliseen ruokavalioon ja ruoan ravitsemukselliseen laatuun on kiinnitetty huomiota jo pitkään esimerkiksi ravitsemussuositusten kautta. Nykyään rinnalle nousee yhä enemmän myös ajatus ruoan ympäristövaikutuksista. Ravitsemus ja ympäristön huomioiva ruoka käyvätkin monilta osin käsi kädessä. Ensi kesänä vuonna 2023 julkaistaan päivitetyt Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (https://www.helsedirektoratet.no/english/nordic-nutrition-recommendations-2022), joissa ruoan kestävyys on nostettu entistäkin tärkeämmäksi näkökulmaksi.

Ruokatuotannolla voidaan vaikuttaa suuresti ympäristön hyvinvointiin. Valinnoillaan ihmiset ja ruokapalvelut voivat vaikuttaa siihen, millaisia ruokatuotteita markkinoilla on. Myös ruokahävikin ehkäisy on hyvä ja maalaisjärjelläkin järkevä työkalu.

Mitkä valinnat sitten ovat sekä terveellisiä että kestäviä? Satokauden mukaiset kasvikset ja hedelmät ovat yleensä edullisempia ja myös ravitsemuksellisesti laadukkaita. Sesongin ulkopuolella kasvatetut kasvikset ja hedelmät kuluttavat paljon enemmän resursseja. Lihan käytön vähentäminen tiedetään tehokkaaksi tavaksi pienentää ruoan hiilijalanjälkeä. Lihansyönti on kuitenkin hyvin latautunut aihe, joka herättää ihmisissä vahvoja tunteita. Lihalle on useita vaihtoehtoisia proteiininlähteitä olemassa, mutta samalla ei ole järkevää tarjota ruokaa, joka ei maistu syöjille. Lihan käyttöä vähentämällä vähenee myös tyydyttyneen rasvan saanti. Ruokavalio, jossa rasva on pääasiassa peräisin kasvikunnasta ja kalasta on parempi mm. sydän- ja verisuoniterveydelle. Kasvipainotteinen ruokavalio tukee myös runsaampaa kuidun saantia.

Kotimaista kalaa syödään Suomessa vähän ja sen kulutusta meillä olisikin varaa lisätä. Kalan rasvakoostumus on tunnetusti terveellinen ja se sisältää myös D-vitamiinia. Suomen järvissä rehevöitymisen estäminen on tärkeää, ja yksi ratkaisu siihen on kalastuksen lisääminen. Näin järvien ravinnekuormaa saadaan pienennettyä. Järkevää olisikin, että kalasaaliit hyödynnettäisiin ruoaksi.

Yksi keskustelua herättänyt kehityssuunta on ollut planetaarisen ruokavalion kehittäminen (julkaistu Lancet-lehdessä 2019 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30660336/). Ruokavalion taustalla on ajatus, että terveellisyyden lisäksi siinä huomioidaan ruokatuotanto tavalla, joka on maapallolle kestävä. Ruokavaliossa erityisesti lihatuotteiden, kananmunan ja maitotuotteiden käytölle on asetettu viikkotasoisia rajoituksia. Proteiinin lähteinä korostetaan palkokasveja, täysjyväviljaa ja pähkinöitä. Monilla suomalaisilla ruokavalio ei täytä ravitsemussuosituksia, joten planetaariseen malliin olisi vielä melko pitkä matka. Selvää kuitenkin on, että ruoantuotannossa ja ruokailutottumuksissamme tulee tapahtuman muutoksia, ja planetaarinen ruokavalio voi olla yksi askel kestävämpään ruokaympäristöön.

CGI Aromin avulla pienennät ruokahävikkiä

CGI Aromi -tuotannonohjausjärjestelmä mahdollistaa ruokapalveluille kestävän tuotannon lisäksi myös ravitsemuksellisesti laadukkaan ruoan valmistamisen. Hävikkimestari-sovellus auttaa ruokapalveluja pienentämään ruokahävikkiä ja toimimaan vastuullisemmin. Kiinnostuitko? Lue lisää Aromista ja Hävikkimestarista.

Kirjoittajasta

Hanna Viitakangas

Hanna Viitakangas

ravitsemusasiantuntija

Työskentelen CGI:llä ravitsemusasiantuntijana Aromi-palvelun parissa. Huolehdin ravitsemukseen liittyvistä asioista ja tuen asiakkaitamme ruokapäiväkirjasovellus Aromi Dietin käytössä.