Vastuullisuus näkyy kyllä yritysten korkeamman tason strategioissa, mutta sitä ei ole vielä kunnolla jalkautettu niiden toiminnanohjausjärjestelmiin. Vaikka paljon puhutaan datalla johtamisesta ja prosessien automaatiosta, yritysten ruohonjuuritasolla vastuullisuus ei vielä juuri näy. Ratkaisu datan hyödyntämiseen on teknologiassa.

”Moni yritys vielä keräilee dataa päästäkseen edes siihen pisteeseen, että ne tietäisivät itse, miten vastuullisia ovat. Me haluamme mennä vielä paljon pitemmälle ja tuoda vastuullisuuden konkreettisilla välineillä jokaisen yrityksen päivittäiseen operatiiviseen päätöksentekoon. Silloin vastuullisuudesta tulee todella yrityksen DNA:ta”, sanoo vastuullisten toimitusketjujen asiantuntija Robert Wölker SAP:sta.

Kun yrityksellä on vastuullisuudestaan dataa, se voi asettaa itselleen myös tulevaisuuden tavoitteet. Tähän pisteeseen ovat päässeet ne yritykset, jotka Wölkerin näkemistä ovat tällä hetkellä pisimmällä – pörssiyhtiöt mukaan lukien.

”Seuraava askel olisi luoda keskijohdolle omat vastuullisuustavoitteensa ja antaa sille työkalut, joilla se voi niihin vaikuttaa. Siitä taas päästään eteenpäin niin, että jokaisella työntekijällä toimitusketjussa on työkalut ja kyky tehdä päätöksiä vastuullisuuden näkökulmasta. En ole vielä nähnyt ainoatakaan yritystä, joka tähän pisteeseen olisi päässyt”, Wölker sanoo.

Teknologiset työkalut tuovat vastuullisuutta arjen käytäntöihin esimerkiksi päätöksenteon automatisointina. Automaatio voi tehdä luotujen säännöstöjen pohjalta vaikkapa valintoja toimittajien hiilijalanjälkien perusteella itsenäisesti, ilman ihmisen valvontaa.

”Vastuullisuuteen liittyvien päätösten tekomahdollisuus pitäisi jalkauttaa yrityksen päivittäiseen tekemiseen. Siihen ei ole tällä hetkellä implementoitu vielä oikeita työkaluja. Siinä me tulemme mukaan kuvaan”, Wölker sanoo.

Sijoittajat, kuluttajat ja sääntely ajavat vastuullisuuteen

Vastuullisuutta yrityksissä vauhdittavat nyt sekä vapaaehtoisuuteen perustuva raportointi, kuten GRI (Global Reporting Initiative) ja World Economic Forumin raportointistandardit, että vastuullista liiketoimintaa määrittelevä EU-taksonomia. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että käynnissä on iso muutos siinä, miten kuluttajat haluavat ostaa vastuullisesti ja työntekijät haluavat työskennellä vastuullisille yrityksille. Myös sijoittajat ovat huomanneet, että pitkällä aikavälillä vastuullisuuden rooli kasvaa. 50 prosenttia ammattimaisen sijoittamisen kohteista on ESG-sääntelyn (Environmental, Social, Governance) alaisuudessa vuoteen 2025 mennessä ja iso osa yritysten omistuksista on jo nyt riippuvaista biodiversiteetin säilyttämisestä.

Osa yrityksistä on jo nyt EU-taksonomian piirissä, joten niiden on pitänyt jo aloittaa tarvittavan datan keruu. Vuoden alussa astui voimaan uusi yritysvastuudirektiivi (CSRD), joka kattaa laajemman joukon suuryrityksiä ja pörssilistattuja pk-yrityksiä.

Vastuullisuutta on Wölkerin mielestä syytä suunnitella jo tässä vaiheessa pitemmälle kuin mitä pakollinen raportointi edellyttää.

”Ajan mittaan raportointi muuttuu ja vaatimukset kiristyvät. Mielessä on hyvä pitää, että vastuullisuutta ei tehdä yksin, vaan koko arvoketjun mitalta. Kuluttaja haluaa maksaa sellaisesta tuotteesta enemmän, jonka voimme todistaa olevan kilpailevaa tuotetta vastuullisempi. Siksi vastuullisuus pitää ottaa osaksi jokaista digi- tai teknologiastrategiaa, ja siksi se pitää myös jalkauttaa yrityksen operatiivisiin prosesseihin”, Wölker sanoo.

Vastuullisuus on yhteistyötä

Vastuullisuuden kasvattaminen on osana useimpien organisaatioiden arvoja ja strategisia tavoitteita. Haluamme CGI:llä auttaa asiakkaitamme siirtymään kohti vastuullisempia toimitusketjuja sekä tekemään kestäviä, vaikuttavia ja laadukkaaseen dataan pohjautuvia päätöksiä.

CGI auttaa tuomaan vastuullisuuden ydinliiketoiminnan prosesseihin ja tekemään sen näkyväksi SAP-ympäristöissä koko yrityksen laajuisilla toiminnallisuuksilla. Pystymme tähän, sillä meillä on pitkä ja laaja kokemus SAP-palveluista. Tuemme asiakkaidemme siirtymistä S/4HANA-ympäristöön ketterällä toimittamisstrategialla, jonka pohjana on asiakkaalle tehtävä kartoitus- ja hyötyanalyysi ympäristön käyttöönotosta sekä sen hyödyistä ja muutoksista asiakkaan teknisessä ja strategisessa ympäristössä.

Tutustu SAP toteutuksiimme ja lataa opas S/4HANAn käyttöönottoon