Maailmalta kantautuvat ruoka- ja työolokohut pakottavat suomalaisyrityksetkin miettimään valintojaan entistä tarkemmin.
– Vastuullisuus ei ole viherpiiperrystä, vaan järkevä liiketoimintatapa, sanoo yhteiskuntavastuun asiantuntija Satu Kuoppamäki Keskosta.
Vastuullinen yritys huolehtii henkilökunnastaan ja ympäristöstään, ostaa vastuullisesti, toimii kumppaneidensa kanssa kestävällä tavalla – ja tuottaa samalla omistajilleen taloudellista lisäarvoa.
Kohut ovat lisänneet vastuullisuuden painoarvoa. Tieto liikkuu nopeasti ja kuluttajat jakavat viestejä sosiaalisessa mediassa.
Riskimaatuonnin osuus Keskon suomalaisten yhtiöiden suorista ostoista on noin 1,3 prosenttia. Bangladesh on Keskolle suoran tuonnin maista kahdeksanneksi suurin. Se kuuluu riskimaihin, joissa on mahdollista, etteivät ihmisoikeusasiat ole kunnossa.
Ostaessaan suoraan riskimaatoimittajalta, Kesko vaatii toiselta osapuolelta sosiaalisen vastuun auditoinnin. Konserni käyttää BSCI:tä, suurinta eurooppalaista alan yhteistyöjärjestöä, jolla on oma auditointijärjestelmänsä ja sertifioidut auditoijat.
– Haluamme varmistaa, että sosiaalisen vastuun asiat ovat kunnossa. Tyypillisimmät rikkeet liittyvät työaikaan ja palkkaan.
Päästöt kuriin
Energiatehokkuus ja vastuullinen hankinta sekä toimitusketjuihin liittyvät asiat ovat myös olleet tapetilla.
Kesko liittyi vuonna 2008 kaupan alan energiatehokkuussopimukseen. Keskon vastuullisuusohjelma käsittää myös välillisiä päästöjä. Esimerkiksi liikematkustamista on suhteellisen helppo korvata virtuaalineuvotteluin.
Välillisiä päästöjä syntyy koko arvoketjussa, joten niitä täytyy vähentää yhdessä kumppanien kanssa.
– Se on seuraava askel. Liikeideamme on myydä tuotteita. Emme voi lähteä siitä, että myydään vähemmän. On mietittävä, miten pakkauksia suunnitellaan, jotta saadaan kontit lastatuksi mahdollisimman täyteen. Reititkin pitää suunnitella fiksusti.
Kriittinen kuluttaja
Kesko toimii yhteistyössä yli 1 200 kauppiaan kanssa. Kentän suuntaan vastuullisuutta hoidetaan usein toimialoittain.
Syksyn aikana K-ruokakauppoihin tulee uusi konsepti, jossa kerrotaan vastuullisuustyöstä siellä, missä kuluttaja tekee valintojaan.
– Vastuullisuusasiat vaikuttavat entistä enemmän ihmisten päätöksentekoon, Kuoppamäki sanoo.
Itsensä Kuoppamäki luokittelee kriittiseksi lohas (lifestyles of health and sustainability) -kuluttajaksi, joka tekee kestäviä valintoja.
– Valitsen luomuruokaa aina, kun se on mahdollista. Katson tarkkaan kemikaaleja ja lisäaineita. Vaatekaupassa katson, missä vaate on valmistettu.
Juttu on alunperin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 3/2013