Työeläkeyhtiö Elossa hymy on herkässä, sillä uusi työeläkkeiden hoitojärjestelmä toimii hienosti.
LTC-Otso, Tieto-Tapiolan ja CGI:n yhteisyritys, toteutti tämän vuoden alussa Eläke-Fennian kanssa fuusioituneelle Lähi-Tapiola Eläkeyhtiölle TYLLI-nimen saaneen vakuutusten hoitojärjestelmän.
– Olen nähnyt monen operatiivisen järjestelmän käyttöönoton, ja aina on ollut lastentauteja. Me olemme päässeet vähällä. Konversio vanhasta järjestelmästäkin onnistui hyvin, sanoo kehitysjohtaja Maija-Liisa Kervinen Elosta.
TYLLI on on tehty TyEL-vakuuttamiseen, mutta sitä tai sen osia voidaan Kervisen mukaan käyttää mihin tahansa muuhunkin vakuutusten hoitojärjestelmään. Yleiskäyttöiseen ytimeen voi lisätä toiminnallisuuksia tarpeen mukaan.
Fuusio muutti suunnitelmat
Eläke-Tapiolassa harkittiin TyELin hoitojärjestelmän uusimista jo ennen kuin TyEL-uudistukset tulivat vuonna 2007. Ensialkuun kuitenkin uudistettiin vanhaa. Pian tuli selväksi, että uutta tarvitaan.
– Tapiolan ja Lähivakuutuksen fuusio muutti suunnitelmat. Eläkeyhtiö tarvitsi uuden TyEL-hoitojärjestelmän joka tapauksessa, joten jatkoimme yhteisen sopimuksenhoitojärjestelmän pohjalta oman TyEL-hoitojärjestelmämme rakentamista.
TYLLI on teknologialtaan ja arkkitehtuuriltaan eri maailmasta kuin edeltäjänsä.
– Lakisääteisessä vakuuttamisessa on melko paljon vaikeita toiminnallisuuksia. Siihen järjestelmä tuo apua. Asiat eivät ole enää niin paljon käyttäjän muistin varassa. Moni vakuutusten hoitoon liittyvä prosessi on automatisoitu. Se tarkoittaa asiakkaalle nopeampaa palvelua sekä enemmän ja parempia toiminnallisuuksia.
Onnistuu onnistuu
Neljä vuotta ja kaksi kuukautta ja mittava määrä työtä. Kokonaistyömäärästä oman työn osuus oli kolmannes ja ICT-toimittajan osuus kaksi kolmannesta. Julkishallinnon isoihin hankkeisiin verrattuna TYLLI-hanke on pieni, mutta LähiTapiola Eläkeyhtiön tai Elon kokoiselle yritykselle mittava.
– Aloittaessamme ensimmäistä yhteistä yleiskäyttöistä sovellustamme jouduimme miettimään tarkkaan, mitä kannattaa tehdä yleiseksi ja mikä on vakuutuslaji- tai yhtiökohtaista.
Kervisen mielestä epäonnistuminen IT-hankkeissa on monen tekijän summa. Elossa edettiin hienosti, toki haasteidenkin kautta.
– Ison operatiivisen sovelluksen uusiminen lähtee siitä, että liiketoiminta kertoo omat tarpeensa. Jos kaikkiin tarpeisiin yritetään vastata, järjestelmästä tulee valtava kokonaisuus, matkalla iskee marssiväsymys eikä valmista oikein synny. Me rajasimme tarkasti sen, mihin uuden järjestelmän pitää vastata. Siinäkin oli riittävästi haasteita, koska käytössä oli uusi arkkitehtuuri, uutta teknologiaa sekä uudet työvälineet ja menetelmät. Etenemistä helpotti kuitenkin tarkka työsuunnitelma siitä, mitä missäkin vaiheessa tehdään.
