Primary tabs

Smart City -termi vilahtelee monissa juhlapuheissa, mutta harvat kunnat ja kaupungit ovat lähteneet proaktiivisesti etenemään kohti asetettuja digitavoitteita. Yksi näistä ladunraivaajista on Espoon kaupunki.

Suomessa kuntatalous on ollut keskusteluissa jo pitkään ja korona on vain kiristänyt entuudestaan haasteellista tilannetta. Siitä huolimatta Espoon kaupungin kasvutarina jatkuu, mistä käy kiittäminen sen monia vetovoimatekijöitä, pitkää historiaa hi-tech-kaupunkina sekä kehittynyttä IT-klusteria.

CGI:n Sami Sulkko ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä keskustelivat Ratkaisu21-tapahtumassa kuntien ja kaupunkien muutospaineesta sekä digitalisaation roolista toiminnan tehostajana ja elinvoiman kasvattajana.

”Espoo on tietoyhteiskunnan kehityksessä ja digitalisaatiossa kilpailukykyinen kaupunki, jolla on Pohjois-Euroopan vahvin innovaatio- ja start-up-ekosysteemi. Otaniemen tiedeyhteisö, Aalto yliopiston kampusalue sekä Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen yritysalueet ovat osa suomalaisen kilpailukyvyn ydintä”, kuvaili Mäkelä.

Espoolla on kunnianhimoiset tavoitteet digitalisaation edistämiseksi, minkä vuoksi sen strategista johtamista seurataan kuntakentällä suurella mielenkiinnolla. Halu olla edelläkävijä tarkoittaa, että kasvava kaupunki miettii uutta infraa rakentaessaan ja uusia palveluja järjestäessään taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpiä toteutustapoja.

”Mielestäni pitäisi säätää laki, jonka mukaan kasvukaupungeilla on velvollisuus etsiä parhaat esimerkit Suomesta ja maailmalta kestävän kasvun rakentamiseen. Meillä on vahvana tavoitteena City-As-A-Service eli hyödyntää digiä kaikissa Espoon kaupungin palveluissa mahdollisimman hyvin”, sanoi Mäkelä.

 

Kaikki tärkeimmät kilpailukykytekijät kohdallaan

Espoon kaupungin edelläkävijyys ei ole – kuten Mäkelä keskustelun aikana totesi – pelkkää kaupunginjohtajan omaa kehumista. Vuonna 2018 tilille napsahti voitto The Most Intelligent Community In The World -kilpailussa. Vaikka voitto oli ansaittu, vertailu kisan aikaisemmin voittaneisiin Melbournen, Singaporen ja New Yorkin kaltaisiin maailman metropoleihin hymyilyttää Mäkelää.

”Pitkään kaupunginjohtajana toimineena tunnen meidän byrokratian kuin omat taskuni. Voin vakuuttaa, että aina oma olo ei tunnu siinä arjessa maailman älykkäimmältä. On paljon kohtia, joissa on parantamisen varaa”, Mäkelä naureskeli.

Vakavoiduttuaan kaupunginjohtaja nappasi kiinni community-sanan suomennokseen eli yhteisöön. Espoon voimavarana toimii se, kuinka kaupunki tekee asioista yhdessä asukkaiden, yhteisöjen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Hyviä julkisia palveluja täydentävät maailmanluokan koulutusjärjestelmä sekä puhdas ja kaunis luonto. Toimiva Smart City sekä Suomen kilpailukyky ja vahvuustekijät muodostuvat tästä kokonaisuudesta.

”Tietoyhteiskunta ja digitalisaatiokehitys tulevat boostaamaan asukaslähtöisyyttä sekä mahdollistamaan palveluiden paremman kohdistamisen. Tässä kehityksessä on päästy hyvään alkuun, mutta julkisten palvelujen digitaalinen disruptio on vasta alkamassa”, Mäkelä korosti.

 

Koronasta kiihdytys parempaan vaikuttavuuteen

Kuntataloudella tulee olemaan kova työ hyvinvointipalveluiden ylläpitämisessä, mutta onneksi digitalisaatio antaa tilaisuuden huolehtia laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta kustannustehokkaasti. Esimerkiksi korona-aikana otettu digiloikka etätyöhön on osoitus kriisitilanteen esille nostamista kyvykkyyksistä ja laadukkaiden digitaalisten palvelujen merkityksestä koko yhteiskunnan toimivuudelle. Mäkelä totesi, että korona jouduttaa julkisten palveluiden disruptiota ja piti sitä hyvänä asiana.

”Vaikuttavuudella ja tiedolla johtaminen tarkoittaa tietoyhteiskunnassa asioiden parempaa valmistelua. Vaikuttavuus on todella tärkeä asia, sillä meidän tarjoamissamme palveluissa sitä on vaikea arvioida”, hän pohti.

Yksityisellä sektorilla vaikuttavuutta on helppo mitata euroilla, mutta sama logiikka ei päde esimerkiksi julkisten terveydenhoitopalveluiden kohdalla. Siellä ohjaamalla asiakkaita ja lisäämällä heidän terveyttään muun muassa etävastaanoton kaltaisilla ratkaisuilla on olennaisempaa kuin terveyskeskuksen asiakasmäärän kasvu. Mäkelä käyttikin optimaalisesta tilanteesta kuvaava termiä ”Happy, healthy and not there”.

 

Sotea riivaa siiloutuminen ja ontuva rahoitusmalli

Kaupunginjohtajan innostunut ja hyväntuulinen mieliala laski keskustelun käännyttyä soteuudistukseen. Kritiikkiä saivat suurten kaupunkien kannalta uuden kolmannen hallintotason luominen sekä rahoitusmalli, joka toteutuessaan veisi Espoolta tulot ja jättäisi entiset velat, vastuut ja tulevat investointitarpeet.

”Tässä uhkaa syntyä tilanne, josta ei saada taloudellisesti kestävä yhtälöä. Uusia hyvinvointialueita pitäisi pystyä aloittamaan todella vaikeassa toimintaympäristössä, missä koronan aikana syntyneet hoitovelat kaatuvat päälle. Näihin haasteisiin pitäisi sitten vastata voimakkaasti leikatuilla resursseilla”, tuhahti Mäkelä.

Hänen mielestään hyvinvoinnin edistämiseen ollaan soten myötä rakentamassa uusia raja-aitoja, joiden suunnittelussa vaikuttavuusnäkökulma on jäänyt kovin ohueksi. Miten esimerkiksi tiedolla ja vaikuttavuudella johtaminen toteutetaan uusilla sotealueilla erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta?

”Liian vähän on puhuttu kaupunkien tekemästä integraatiosta esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistys- ja nuorisotoimen yhteistyön osalta. Kummallista, ettei ole käyty enemmän keskustelua siitä, miten tämä aiotaan soten myötä järjestää”, Mäkelä hämmästeli.

Koko keskustelun voi kuunnella lataamalla tapahtuman tallenteen ohesta.

banneri tapahtuman tallenteesta