Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.

Kuntatalousguru Eero Laesterä FCG:stä kutsutaan poikkeuksetta paikalle, kun kunnissa ja kaupungeissa halutaan säästää. Nyt hän pohtii What’s next -podcastissa yhdessä CGI:n kaupunki- ja kuntatoimialan palveluista johtajan Sami Sulkon kanssa, miten talousongelmien kanssa painivat kunnat ja kaupungit selviävät tulevaisuudessa ahdingostaan.

Sopeutusrintamalla on viime aikoina ollut hiljaista, koska huomio on keskittynyt pääosin koronaan ja tuleviin kuntavaaleihin.

”Tällä hetkellä Suomen kuntatalous on kuin hammasmätä. Kuvitellaan, että meillä menee ihan hyvin, mutta kiilteen alla on aikamoista pehmeää höttöä. Kun koronasta selvitään, lähitulevaisuudessa on paine korottaa veroja 2–3 prosenttia”, Eero Laesterä lataa.

Edessä häämöttävän soteuudistuksen myötä kunnissa ja kaupungeissa eletään suurten myllerrysten aikaa ja sopeuttamistoimille on tarvetta.

”Jossain kunnissa sote tulee sementoimaan palveluiden kustannustason kasvun tehokkaasti. Osassa ollaan tyytyväisiä ja uskotaan itsehallinnon säilyvän. Mutta se, mitä elinvoimalle tapahtuu, onkin jo toinen juttunsa.”

Monilla kunnilla on tehtävää perinteisissäkin asioissa, kuten palveluverkkojen keskittämisessä ja perustukipalveluissa, kuten ruokahuollossa ja siivouksessa. Laesterä uskoo, että joissain tapauksissa ulkoistaminen voisi auttaa. Myös digitalisaation mahdollisuuksia on pahasti alihyödynnetty.

”Sopeutumisen seuraava steppi saadaan aikaan digitalisaation avulla eli edessä on selkeä hyppy uudelle polulle sopeuttamisen tiellä.”

 

Digitalisaation positiiviset taloudelliset vaikutukset

Digitalisaatio on toisinaan nähty muusta irrallisena asiana, mutta sillä on suora yhteys tuottavuuteen, tehostumiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Laesterä näkee, että digitalisaation vaikutukset kunnille voivat olla vähintään yhtä suuret kuin mitä sopeutumistoimilla on saatu aikaiseksi tähän asti. 

”Kun digitalisaatiota laajennetaan hallinnon tukipalveluista seuraavalle tasolle, voidaan yhdistää toimialoja ja palveluita, murtaa raja-aitoja ja siiloja, jolloin sopeutuksen laatu ja laajuus on huomattavasti isompi kuin vain se, että pannaan yksittäinen koulu kiinni.”

Digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä pystytään madaltamaan hallinnon tasoa, tehostamaan tilojen, palveluiden ja muidenkin henkilöresurssien käyttöä ja varmistamaan, että vasteajat ja prosessitehokkuus paranevat ja näin myös asukaskokemus paranee. Laesterä muistuttaa, että palvelujakin voidaan tarjota digitaalisesti.

Kunnat ovat digitalisaation polulla hyvin eri vaiheissa. Pienemmissä kunnissa on siirrytty bittimaailmaan yksittäisillä toimenpiteillä, kun taas suuremmissa on tehty jo toimintoja ylittäviä digihankkeita.

”On myös surullisia esimerkkejä siitä, että on siirretty kokonaisia toimintoja digimaailmaan mutta perinteinen maailma on jäänyt toiseksi palvelupisteeksi. Silloin ei säästöä synny. Kun digitalisaation keinoin lähdetään parantamaan palveluja ja tuottavuutta, täytyy samalla uudistaa myös johtamisjärjestelmä ja toimintatavat.”

Verottajan ja pankin kanssa asioidaan jo tottuneesti diginä. Harvaa kuntien palvelua pystyy kuitenkaan saamaan digitaalisesti.

 

Kuntastrategia laajennettava digistrategiaksi

Kuntien ja kaupunkien toimintaympäristön muutosvauhti vaatii ketteryyttä ja näkemyksellisyyttä. Kuntastrategia pitää Laesterän mielestä laajentaa digistrategiaksi ohjaamaan koko palveluiden tuotantoa ja palvelujen järjestämistä. Näin varmistetaan, että hankkeet myös toteutuvat. 

Laesterä suosittelee kuntia ja kaupunkeja tarkastelemaan asioita myös yritysten näkökulmasta.

”En pidä pahana sitä, että kunnat ottaisivat yhteyttä kaupallisiin toimijoihin ymmärtääkseen, millä tavalla asioita voidaan tehdä. Paras tapa oppia ja nähdä nopeasti uutta on olla avoimin silmin ja korvin myös yrityksiin päin.”

 

Postituslistallamme saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.